sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Kohta helpottaa

26.1.2013

Viikko on vierinyt väsymyksen, pahan olon ja huonosti nukuttujen öiden parissa.
 Siinä sivussa olen juossut useammalla eri lääkärillä ja lukuissa laboratoriokokeissa. Nyt vaan odotellaan, että saan tietää mikä minua vaivaa. Tähän vielä,  lisättynä jatkuva puntarissa juoksu sekä armoton stressi siitä, kun paino ei laske.Tällä yhtälöllä saa varmasti elimistönsä sekaisin. Päätin lopettaa puntarissa juoksut, jos paino ei laske antaa olla ja jos se laskee hyvä on.



Onneksi on ihana perhe ja ystävät jotka auttavat jaksamaan, potkivat persuksille ja repivät minutkin liikeelle. Mikko piipahti viikonloppuna mamaa katsomassa ja kokkasi taas hienot ja hyvät eväät.

Töissä on tulossa vuoden kiireisin viikko. Täysillä mennään ja sen jälkeen keksitään jotakin kivaa.



sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kotona talvessa

20.1.2013

Yksi tammikuun pakkasviikko alkaa olla takanapäin. Turkki on kaivettu vaatehuoneen perältä ja siirretty eteisen naulakkoon, parina päivänä turkki olikin lämmintä seuraa työmatkoilla.

Parvekkeen laseissa on jääkukkia ja kieltämättä näyttäväthän ne kauniilta ja kivoilta ovat ns. ilmaista taidetta....mutta tämä talvi ei ole kuitenkaan minua varten keksitty. En tykkää hiihtää, en lasketella, ulos ei tee lainkaan mieli. Tähän lumeen, kylmään ja pakkaseen ei vaan totu. En yhtään ihmettele, että ihmiset lähteävät etelään talvea pakoon.



Kuvia  kotinurkilta. Lähinnä miestäni varten ettei hän ihan pääse siellä Portugalissa unohtamaan miltä täällä kotona lumen ja jään maassa näyttää.

Meillä Suomessa on pakkasta ja Portugalin Nazaressa on eilisen päivän ja viime yön aikana ollut hirveä myrsky.Tuuli on ollut niin kovaa, että siellä on lentänyt liikennemerkit, kaikki tavarat mitkä painavat alle 50 kg ja kaupunki kuulemma näyttää hurjalta.  Onneksi Marko ja Aapo ovat kunnossa. Venekkin pysyi pukeilla. Tosin sääennusteen mukaan ensi viikolla on odotettavissa taas uusi myrsky...eli ei ole hääviä sielläkään.

Alla muutama kuva miltä Nazaressa näyttää myrskyn jälkeen. Mutaman viikko sitten siellä oli ihan erinäköistä ja "tavarat" oli paikoillaan.












sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Se on sitten sunnuntai

13.1.2013

Viikko on vierähtänyt kotoisessa Suomessa.  Viikko sitten kotiin tullessani ulko-oven avatessa silmille heitti haju, mikä muistutti lähennä rekkabaarissa olevaa hien ja "paskan" hajua. Se on saatu taltutettua. Koti on siivottu ja pyykit pesty. Kylpyhuoneen oven lukko on rikki, kieli poikki. Lomani aikana meillä on ilmeisesti käynyt kylässä joku,  vähän voimakkaampi kaveri. Suihkutilan viemäri on tukossa..... Autossani on Tikkurilan alueen tyhjät kaljatölkit, suklaarasiat, autoni takaoven lista on irti, mikä on nyt nätisti sijoitettu takaluukkuun. Kuskinpuolella etujalkatilassa roikkuu paneeli ja siinä ohessa valolamppu. Elikkä paja kutsuu taas....ärsyttävää ylimääräistä vaivaa ja aikataulusäätöä taas tiedossa sen tiimoilta.

Viemärit on avattu, kiitos kodin putkimiehen. Mikko piti lupauksensa ja siivosi autosta ne "jonkun muun" kaljatölkit ja suklaarasiat.

Hermot ovat  riekaleina ja arkeen palaaminen tekee täyttä tuskaa. Ikävä on ihan julmetun hirveä ja tähän kylmyyteen ei oikein sopeudu. Muutama minulle sanoi ennen lomaani, että "varo sitten  takaisin tulo ärsyttää ja ottaa pattiin ihan julmetusti" sitä en silloin uskonut, mutta totta se on. Mikään ei  nyt oikein huvita. Aikaani olen tappanut jumalttoman siivouksen parissa ja kaikkien muidenkin kotitaloushommien parissa mm. silitin kaikki paitapuserot. Parhaan niistä tosin onnistuin polttamaan raudan kanssa. Helvetin hienoa!

Tässä vaiheessa joku varmasti jo sanoo, "asenne ratkaisee". Joopa, joo voi olla, mutta eipä juuri paljoa tällä hetkellä loduta. Haluan takaisin sinne missä on lämmin ja kesä!

Totuus on nyt kuitenkin se, että lomaa ei ole ja töitä on tehtävä. Miialle viikolla valittelin tylsyytäni, hän tokaisi mene kauppaan ja osta lankaa ala taas kutoa. Olin ihan unohtanut, että niinkin voi tehdä. Tänään sitten hommasin langat. Nyt on silmukat luotu ja kutominen aloitettu. Edellisestä kerrasta onkin noin 15 vuotta.









maanantai 7. tammikuuta 2013

Tikkurilan kotona

7.1.2013

Hei, hei Portugali, Make ja Aapo

Aikaisin aamulla lentokone laskeutui Helsinki-Vantaalle. Pakkasta oli alle kymmenen astetta. Mikä onni, ettei heti heittännyt parinkymmenen asteen pakkasia sitähän olisi jäätynyt pystyyn.



Miia oli täällä Tikkurilassa minua odottamassa ja hän lähti sitten junalla omaan kotiinsa kohti Vaasaa.
Heti aamutuimaan purin matkalaukut ja juotiin Miian kanssa aamukahvit. Sen jälkeen olikin aika mennä katsomaan miten työpaikka on pystyssä. Hyvin oli ja hienosti oli mennyt. On minulla hieno tiimi, jokainen pistää kortensa kekoon ja haluaa tehdä parastaan. Heistä kaikista voi olla ylpeä. Oma työpanokseni tänään oli pyörimistä ja ihmettelyä miten töitä taas tehdään. Huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet.

Tämä viikko meneekin täällä Tikkurilassa. Nyt alkaa kotikin olla sen näköinen, että minä asun täällä. Oma tuttu tuoksu ja "lempiharrastus" pyykinpesu täydessä vauhdissa. Treenikassinkin olen nostanut tuolta vaatehuoneen lattialta ja pyykinyt siitä pölyt. Olisikohan niin rohkea, että menisi tällä viikolla salille testaamaan  kuinka hyvässä kuosissa olen.

Näillä mennään ja tästä on hyvä jatkaa.





lauantai 5. tammikuuta 2013

Viimeisiä lomapäiviä viedään

5.1.2013

Aamukahvin jälkeen aloitin jo kevyen pakkausoperaation ja kuinka ollakaan eihän ne minun tavarani mahtuneet niihin kahteen matkalaukkuun mitkä täällä on. Osan tavaroistani olin jo laittanut viikko sitten Mikon matkaan….. en ymmärrä kuka on kasannut sitä tavaraa matkaani. Eli ei auttanut, kuin mennä ostamaan taas uusi julmetun suuri laukku. Nyt kaikki mahtuu mukaan, kun oikein ottaa ja survoo.

Päivällä kävelimme Nazaren rannalla ja kaupungilla, kun se oli nähty ajelimme lähistöllä maisemia ihaillen. Tämä vierasvenesatama ei ole mikään unelmapaikka. Lokkeja ja lokin jätöksiä on ihan kiitettävästi. Tässä vieressä on kalasatama mihin kalastajat purkavat iltaisin lastinsa. Lokkien unelma-alue.

Auringon laskiessa kävelimme rannalla ja ihailimme kuinka kaunista kaikki voi olla.



Rannalla, sannalla ja aurinko kädessä.

Huomenna tähän aikaan olemme matkalla Lissabonin lentokentälle ja minulla alkaa kotimatka ja paluu arkeen.
Koti Suomeen saavun aikaisin maanantai aamusta ja aamupäivän aikana olisi tarkoitus mennä tunnustelemaan miltä työnteko tuntuu. Siitä alkaa arki ja uuden loman suunnittelu



Pari kuvaa Nazaretin rannalta ja kävelykadulta.


perjantai 4. tammikuuta 2013

Yöpurjehdus Nazareen

1 - 4.2013


Lasten lähdön jälkeen alkoi valmistautuminen tulevaa purjehdusta varten. Pyykit pesuun ja tavarat piti asettaa sellaisiin paikkoihin, etteivät ne lennä matkan aikana hujan hajan pitkin venettä.
Pääsimme aikaistamaan tulevaa purjehdustamme päivällä ja pääsimme lähtemään matkaan jo keskiviikkona. Neljän maissa hommat olivat siinä mallissa, että saimme köydet irti Cascain satamasta. Tarkoituksena oli purjehtia yö ja saapua seuraavan aamupäivän aikana Nazareen.
Tämä oli minulla ensimmäinen kerta yöpurjehduksella. Tunne oli mahtavan hieno, kun mainigit nostivat veneen ylös ja laskeuduttiin sieltä alas. Välillä tunne oli samankaltainen, kuin Linnanmäen vuoristoradassa. Otti kivasti mahanpohjasta. Olotila oli sellainen, että sitä ei voi toiselle ihmiselle selittää se pitää itse kokea ja siitä joko tykkää tai ei tykkää. Tuuli voimistui yön aikana sen verran, että vessareissulla lensin hujan hajan. Onneksi ei tarvitse nytkään  laittaa minihametta päälle jalat ovat sen verran mustelmilla eivätkä ehkä ihan esittelykunnossa tällä hetkellä.


Taivaanranta juuri ennen auringonlaskua


Merimiehistä parhain
Aamu valkeni minä oli yön aikana torkahtanut pariksi tunniksi ja Marko ehkä vartiksi. Päivä oli merellä aurinkoinen ja hieno. Tuulet muuttuivat nopeasti välillä tuuli ja aallot aiheuttivat, että vene kulki 30 astetta kallistuneen ja ajoittain laita sekä keula olivat veden pinnan alla. Toisinaan tuulet olivat sitä luokkaa, että purjeilla meneminen oli lähes olematonta ja matkan teko hidasta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti olla Nazaressa aamupäivän aikana, mutta matkalle tuli pari muuttujaa ja perille pääsimme vasta viiden maissa ennen auringon laskua. Satamaan pääsyn jälkeen totesimme, että kahteen päivään ei oltu syöty juuri mitään. Portugalilainen ”läski” ja leipä maistui hyvältä ja sen jälkeen tuli uni. Yli 24 tunnin purjehduksen jälkeen nukuimme 12 tunnin yö unet.

Aamulla herättyämme vuokrasimme auton viikonlopuksi. Tänään ajelimme Nazaren lähistöllä maisemia ihailemassa.

Nazaren sataman laiturilta. Oli himppasen lokin paskoo.
Nazaren satama kaupungille päin.


Tossa rannalla kävelin ja ohos hups kastu kengät ja sukat.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Lasten kanssa lomailua

27 - 31.12.2012

Nyt on uuden vuoden päivä. Lapsilla loma täällä Portugalin Cascaissa päättyi ja heillä alkoi kotimatka. Aamulla oli aikainen herätys. Lähdimme hyvissä ajoin kävelemään Cascaisin juna-asemalle, koska junat tulevat ja menevät miten sattuu. Yllätys, yllätys tänään eivät junat kulje ollenkaan. Tuli taksikeikka ja taksiin mahtui vain viisi, joten äiti jäi ns. rannalle.



Kuvassa rakas perheeni, ilmeet kohdallaan :)

Lomaviikon tapahtumia mm. shoppailua, mikä oli hyvin maltillista. Tutustuimme pariin otteeseen lasten kanssa Portugalin pääkaupunkiin ja sen ympäristöön. Yhtenä päivänä kävimme Ocenario de Lisboassa, mikä on euroopan suurin sisätiloissa oleva akvaario. Tämä oli nähtävyys mitä kaikki kovasti odottivat.






Kuvia akvaariosta

Cascain ympäristössä kävelimme ja katselimme täkäläistä luontoa ja muuta elämää.



 Parina päivänä Mikko teki meille täällä veneessä ruokaa ja muuten kävimme ulkona syömässä.
Illat vietettiin täällä veneessä ja pelattiin mm. korttia. Ei taideta olla koskaan vietetty  yhdessä iltoja niin.  Nauru raikui ja mieli oli iloinen. Maman hermot, nyt ehkä välillä olivat tiukassa säädössä. Mitään en kuitenkaan tunnusta. Tiedänpähän jo nyt, että saan ”vihan hallinta kurssin”  lapsilta lahjaksi, kun sitten joskus täytän pyöreitä vuosia.


Näin hyvin ja hienosti asetellaan jälkiruuat Portugalin ravintolassa....

Uusi vuosi täällä vaihtui rauhallisesti….  Minä ainoana seisoskelin tuossa veneen kannella ja katselin, kun taivas oli yhtä valomerta.

Itselläni on vielä vajaa viikko lomaa jäljellä. Torstaina tuulet näyttävät siltä, että pääsemme vaihtamaan satamaa. Tarkoituksena olisi  purjehtia Nazareen satamaan.