sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Yhdellä sanalla!

Miten voi olla mahdollista, että ensi viikkolla on marraskuukin loppu. Mihin tämä aika oiken valuu?
Päällimäisenä mitä  tästä kuluvasta kuukaudesta on jäänyt käteen on jatkuva sade, kura ja pimeys.


Tän verran lunta olisi kiva. Kaikki näyttäisi niin kauniilta, ei kuraa eikä rapaa. Mies laittoi meille pihaan jo "Jouluvalot"

Säännöllisesti luen muutaman aikuisbloggaan kirjoituksia ja siellä on välillä hauskoja haasteita. Viimeksi eilen luin Cin Cin Mian blogista tämän haasteen ja tässä nyt omat sanani.


Eli aloitetaan, vastata pitää yhdellä sanalla, nopeasti mitä mieleen ekaksi tulee.

 1. Missä kännykkäsi on? Latauksessa
 2. Puolisosi? Rakas
 3. Hiuksesi? Kampaamatta
 4. Äitisi? Jämsänkoskella
 5. Isäsi? Kuollut
 6. Suosikkisi? Sohva
 7. Unesi viime yönä? Huonot
 8. Mielijuomasi? Kahvi
 9. Unelmasi? Monta
10. Missä huoneessa olet? Omassani
11. Harrastuksesi? Laiskottelu
12. Pelkosi? Epäonnistuminen
13. Missä haluat olla kuuden vuoden päästä? Turvassa
14. Missä olit viime yönä? Sohvalla
15. Jotain mitä sinä et ole? Vaatimaton
16. Muffinsit? Söisin
17. Toivelistalla? Ruotsi
18. Paikka jossa kasvoit? Jämsänkoski
19. Mitä teit viimeksi? Söin
20. Mitä sinulla on ylläsi? Kotiasu
21. Televisiosi? Kiinni
22. Lemmikksi? Aapo
23. Ystäväsi? Henkireikä
24. Elämäsi? Kirjava
25. Mielialasi? Vaihtelee
26. Ikävöitkö jota kuta? Kyllä
27. Auto? Jaguar
28. Jotain mitä sinulla ei ole ylläsi?  Stringit
29. Lempikauppasi? Doppwoman
30. Lempivärisi? Ruskea
31. Milloin nauroit viimeksi? Aamulla
32. Milloin viimeksi itkit? Jaahas
33. Kuka on tärkein läheisesi? Perhe
34. Paikka johon menet uudelleen ja uudelleen? Tallinna
35. Henkilö joka sähköpostittaa säännollisesti? Mainostajat
36. Lempiruokapaikkasi? Thaimaalainen

Tässä taas pala minua. Mitähän sinä vastaisit?

Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille. Nauttikaa olosta ja elosta.


                           

torstai 2. marraskuuta 2017

Lokakuu oli ja meni


Lokakuussa olin Iloveme messuilla Kynsien ja ripsien smkisoissa taulukkotuomarina.  Jo toista vuotta perättäin sain olla mukana tässä hienossa tapahtumassa. Ensi vuonna on kisojen  20 juhlavuosi. Toivottavasti saan silloinkin olla mukana "tuomarihommissa"



Minun messumesta.


Ann-Mari "kisamamma" ja minä. Hymy on herkässä.


Lokakuussa jatkui myös TT kurssi osa 2 suolisto. Suolisto on toiset aivot. Tästä uudesta opinajosta olen aivan innoissani. Paljon uutta ja osin myös tiedossa olevaa informaatiota. Kurssittelu jatkuu aina ensi keväälle saakka.


Vaahteranlehdet piti haravoida pois ennen lumentuloa


Kohta sen jälkeen tulikin lunta tupaan.


Marraskuuta mennään. Katsotaan mitä mukavaa kuukausi tuo tullessaan. Synttärijuhlia siellä ainakin vietellään. Niistä sitten lisää, kun aika koittaa.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Kirosana kiire



Aamulla nukuttiin vähän liian pitkään tuli kiire, juosten bussiin kiire, kiire. Töissä kiire, puhelin soi asikas haluaa kiireesti raportteja on niin kiire ettei, kerkiä edes syömään. Apua kello on jo puoli viisi lapset pitää hakea tarhasta viiteen mennessä  taas tuli kiire. Kiireesti kauppaan ja sen jälkeen kiireellä kotiin tekemään ruokaa. Puoli seitsemältä pitää olla jäähallilla, missä on jääkiekkotreenit. Kello on kymmenen yli kuusi kamat hukassa, eteisestä kuuluu "äiti missä on mun kypärä" . Kaasupohjassa kiireellä kohti hallia.  Auton ovet  auki ja poika hallille. Äiti siinä vielä toteaa "meneppäs nyt Sampo kiireesti sinne treeneihin, ettet myöhästy. Kotiin kiireesti pyykkikone päälle  ja sen lisäksi ne kaikki "kiireelliset" kotihommat pitää tehdä ennenkuin treenit loppuvat. Kiireesti treeneistä kotiin ja kiireesti iltapalaa, kiireellä hammaspesulle ja juosten kiireellä nukkumaan, koska kello on juo puoli kymmenen ja aamulla pitää reippaasti herätä ettei tulisi kiire. Miten on kuulostaako tutulta?

Tämä sama kiire jatkuu päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen jopa vuodesta toiseen.

Tuo yllä oleva teksti on ihan tekaistu ei minun elämästäni, mutta tuo kiireteksti on varmasti monen lapsiperheen normikiirepäivä.

Itse olen vuosikymmenet vetänyt kivasti sanottuna "persäsuolipitkällä tuon kiireen kanssa". Aina on ollut kiire johonkin, jos ei muuta niin kiireellä olen odottanut jotakin tulevaa. Välillä olen ollut tuon oman kiireeni kanssa niin kiireinen, etten itsekkään ole tajunnut kuinka kiire minulla on. Monesti kuulin siipaltani lauseen "ota nyt hyvä nainen vähän happea, mihin sinulla on oikeesti noin kiire".

Hoen vieläkin useasti  sitä kiirettä ja teen itselleni ihan turhan kiireen. Ihan oikeesti, jos me hetkeksi otamme ja pysähdymme miettimään mihin meillä on kiire ja onko meillä kiire, monesti pitää todeta kiire on vain siellä korvien välissä tai se raportti mikä sinun piti saada kiireellä valmiiksi. Tarvitseeko joku oikeesti sitä juuri nyt. Yleensä ei sillä se on ihan sama onko se valmis tänään vai ensi viikon torstaina. On vaan niin mukava, kun sen saa heti kiireellä käteen.



Tässä istuu kaveri kenellä ei paljon kiireitä ole. Seuraa pihassa päivisin isännän touhuja, lepäilee ja ottaa rennosti. Pari juoksuaskelta vanha herra ottaa vain silloin, kun joku meistä ottaa ruokakupin esille. 


Toivotan kaikille teille kiireetöntä tulevaa viikkoa!

perjantai 29. syyskuuta 2017

Elämä tuo ja elämä vie

Hiljaiseloa, mutta paljon on tapahtunut.


Meillä oli  Tallinnassa toinen koti lähes viisi vuotta. Elämän tilanne on nyt se, että aika ja resurssit eivät riitä joten, päätimme luoputa siitä. Nyt näin ja tulevaisuus katsoo mitä sitten.


Muuttokuorma Suomen kotiin.

Mutta, elämä jatkuu ja uudet tuulet puhaltavat. Tallinnan toimisto jatkaa ja hotelielämä kutsuu. Onneksi rakas ystäväni asuu, elää ja oleilee Tallinnassa ehkä hänekin sohva välillä kutsuu.


Mutta, mutta, mutta joskus mietin miksi ihmeessä ja kummassa olen valinnut tämän uran missä nyt vaikutan. Miksi en silloin joskus älynnyt miten jumalattoman mielenkiintoista biologia on. Tästä innostuneena ja hyvä ystäväni Tuijan lisää innostamana ja kannustamana lähdin mukaan

Nyt on yksi kurssiviikonloppu takana ja lisää on tulossa. Ihan huikeen mahtavaa. Katsotaan mitä minusta isona tulee.






perjantai 22. syyskuuta 2017

Villasukat

Minun ihana äitini rakastaa kutoa villasukkia.

Eipä haittaa koska, minä olen villasukkien suurkuluttaja. Joka päivä, kun tulen töistä kotiin laitan villasukat jalkaan. Seksikäästi nukunkin villasukat jalassa.


78 paria villasukkia, sata on mennyt rikki. Mulla on tällä hetkelläkin yli kaksikymmentä paria käytössä.


Ken sinisestä tykkää...


..viininpunaista löytyy. Kyllä on joka lähtöön väriä ja raitaa.


Mieheni mielestä yksiväristä harmaa-ruskea-mustalinjaa sen olla pitää. 


Parhaat tulee mulle. Äiti kutoo aina kaikista jämälangoista mulle omat sukat. Nää on aina ihan parhaat. Kyllä meidän äiti osaa.

- Kiitos rakas äiti <3

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Sataa ja paistaa

Syksyhän on sitä, että sataa ja paistaa.


Sateinen metsä



Kun, sataa ja paistaa, taivaalle syntyy sateenkaari.




Sainiaiset ja sienet sulassa sovussa.


Mukavahan tuolla metsässä on hortoilla ja lenkkeillä. Illat meneekin sitten kotisohvalla hirvikärpäsiä nyppien. On muuten eri nastaa, kun ne liikuskelevat ja  tarrautuvat tuonne hiuspohjaan.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Syksyinen pihapiiri


Maailman paras paikka on koti! Meidän kotimme pihapiiri.



Kohta olisi taas haravahommia tiedossa. Vielä onneksi pääosin vihertää. Muutamia keltaisia vaahteranlehtiä on kyllä jo nurmikolla. Saapi vielä olla.


Kasvihuoneessa tomaattipuskat rehottavat, vihreitä tomaatteja olisi vielä vaikka kuinka.


Tomaattisatoa


Tämä lienee salvia, syksy tulee ja salvia senkun kasvaa. Mitähän tällä tekisi. Neuvoja ja vinkkejä otan vastaan.


Puutarhamme muuta  satoa 


Omenoita ei tänä vuonna tule paljon, mutta ne ovat kauniita ja maistuvat hyvältä.


Porkkanat oli istutettu liian tiheään ja harvennukset jäivät. Pikkasen tuli kitukasvuisia, mutta makuhan se ratkaisee.


Viime syksynä meidän karviaiset olivat melkein kaikki harmaahomeen peitossa. Poltin homepensaat, onneksi kaksi pensasta jäi jäljelle ja niistä home hävisi. Tässä tämän syksyn satoa. 

lauantai 9. syyskuuta 2017

Vain elämää syksyn varma merkki

Tuossa viikolla ääneen miehelleni tuskalin, että kesä on sitten ohi. Hän postiviiseen tyyliinsä totesi minulle "mutta syksyhän vasta alkoi".




Syksy tosiaan on tullut. Jotenkin en osaa nauttia tästä syksystä, vaikka ilma on raikas ja kuulas. Illat viilenevät, hämärtyvät ja talveen on vielä pitkä aika.

Varma syksyn merkki kuitenkin on Vain Elämää sarja. Ensimmäisen kauden jälkeen olin varma, että tämä on nyt nähty. Voi pojat, joka syksy pakka räjähtää uudelleen.

Tänä syksynä on menossa seitsemäs tuotantokausi. Mukana kuudelta edelliseltä kaudelta tuttuja kasvoja. Voiko tästä enää tulla mitään......

Kuuntelin Cheekin päivää ja hänen elämäänsä. Eihän se ole tuollakaan pojalla helppo elämä ollut. Miten pohjalla käydään ja ylös tullaan. Harva meistä tulee ajatelleeksi, ettei se ole pelkkää parrasvalojen välkettä. Kateeksi ei käy.

Vain elämää sarjan omat suosikkini.

Ilkka Alanko ja luotsivene, yksi Suomen parhaista biiseistä. Olin aina kuvitellut, että kukaan toinen ei sitä yhtä hyvin voi vetää, mutta, mutta.. Juha Tapio sen veti ja itkuksi senkin  meni. Mikä parasta tällä viikolla vasta sisäistin, että Juha Tapio ja Anssi Kela on kaksi eri henkilöä. Hyvä minä!

Olli Lindholm otti ja veti Sunrise  Avenuen kappaleesa Fairytale Gone Bad  "tuhon oma" suomenkielisen version ja Sami Habergin versio Yön Joutsenlaulusta. Molempi parempi vai miten se nyt pitäisi sanoa.

Potin, kyllä otti ja räjäytti Jenni Vartiainen Cheekin biisillä Keinu. Olen myyty!

Jenni Vartiainen ja Keinu


maanantai 4. syyskuuta 2017

Se on sit syksy ja syyskuun ekat sävelet

Syksy on tullut. Aamulla mittarissa oli alle kymmenen astetta.


Vuosi sitten tähän aikaan oli lämmin ja shortsikelit. Polttelin silloin homeisia karviaispensaita. Toista on  nyt....

Aamulla puin mekon päälle. Kävelin autolle ja meinasin jäätyä. Eikun takaisin sisälle ja vaatteet vaihtoon. Räväkkää mustaa tilalle ja kaapista piti kaivaa poplarikin eka kertaa tänä syksynä. Johan tarkeni.

Mistähän sekin johtuu, että tangot ja kaapit pursuaa vaatteita, mutta mukamas mitään kivaa ei ole mitä päällensä pistäisi. Minusta olisi niin super ihanaa jos joku stailaisi minut uuteen uskoon. Olisi kiva nähdä saisiko sieltä jotakin uusia ajatuksia ja tuulia tähän omaan pukeutumiseen.

Stailauksesta puheen olleen, ihana kampaajani BOBin Paula soitti minulle tänään. Kertoi, että jää lomalla ja oli minulle aikaa suunnitellut ennen lomaansa. Keskiviikkona sitten Paula laittaa minut taas nätiksi.

Palataanpas vielä tuohon pukeutumisosioon. Joka toinen päivä käyn Oasiksen verkkokaupassa kurkkimassa kaikkea kivaa ja niin paljon tekisi aina mieli tilata sitä sun tätä. Nyt minua siellä eniten huutaa  Jenkins Paitamekko.

Tänään aloitin abs challenge 30 day haasteen. Kuukausi tästä eteenpäin rääkätään vatsalihaksia. Kiva nähdä onko minulla kuukauden kuluttua edes jonkunmoiset vatsalihakset vai edelleen vain nämä vatsamakkarat.

Tänään aukesi Tallinnan Lootsissa uusi viinipuoti. Viinien lisäksi siellä myydään myös kosmetiikkaa. Sieltä löytyy kivoja isänpäivälahja vinkkejäkin. Partatuotteet Menrocks. Käykää shoppailemassa.

Tästä jatkuu syyskuun eka viikko.


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Unelmat, mikä on sinun unelmasi?

Pitkän hiljaisuuden jälkeen taas täällä. Reilun viikon kestänyt flunssa on vienyt voimat lähes totaalisesti. Enää on  onneksi jäljellä  vain järkyttävä yskä. Yskiessä tosin sattuu jokaiseen lihakseen ja tuntuu, että rintakehästä joku yrittää väkisin pyrkiä ulos.

Aamukahvilla luin erään bloggarin kirjoitusta unelmista. Tämä oli innostava ja lähellä oleva aihe.

Viimeiset  vuodet olen rumasti sanottuna vetänyt "stressi perseessä" ja siinä touhussa on unohtunut oma hyvinvointi ja jaksaminen. Moni aamu on ollut vaikea ja itkun kanssa olen saanut itseni liikkeelle, painavin ja raskain askelin. Ympärilleni kaasantunut negatiivinen "kenttä" sai aikaan sen, että makasin sen kaiken negatiivisuuden seassa ja ruokin sitä. En pystynyt näkemään ja kokemaan ympärilläni tapahtuvia positiivisia asioita.

Meidän jokaisen ihmisen ympärillämme tapahtuu paljon, kaikkiin ei tarvitse vaikuttaa, ottaa kantaa saati sitten murehtia niitä. Tuo lista on lähinnä itselleni muistutuksena siitä, että jatkuva murehtiminen ja stressaaminen syö miestä ja naista.

Haluan muuttua ja välittää itsestäni. Haluan unelmoida.  Osa unelmista toteutuu ja osa jää haaveeksi. En kuuntele, jos joku sanoo minulle  olet hullu tuo ei tule koskaan toteutumaan.

Juuri nyt unelmoin omasta pienestä hyvinvointikeskuksesta. Unelman keskellä on piste jossa lukee hyvinvointikeskus ja mitä sen ympärille rakentuisi ja missä muodossa kukaan ei voi sitä tietää. Olen päättänyt läheä rakentamaan tätä unelmaa

Ilmoittauduin Paula Heinosen FLT koulutusohjelmaan. Koulutus alkaa nyt syyskuussa ja kestää vajaan vuoden. Mikä minusta sitten isona tulee, katsotaan ja kuulostellaan. Ensimmäinen askel on otettu.

Mukavaa syksyistä sunnuntaipäivää kaikille. Voikaa hyvin ja antakaa aikaa itsellenne. Eläkää hetkessä. Älkää välittäkö siitä mitä joku muu sanoo tai ajattelee. Muistakaa välillä ajatella "itsekkäästi" vain itseänne.


-Tuija 


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Viikon parhaat hetket ja tapahtumat



Maanantain ja Keskiviikon Korson FitClubin järkkäämät rasvapalaa treenit.


Tässa magee kuvan minkä Sari meistä otti.



Torstaina meillä oli 16 vuotishääpäivä. Ostin miehelleni tänä vuonna lahjan mitä hänkin arvosti. Hääpäiviä meillä ei ole  sen kummemin  tapana mitenkään juhlia. 


Perjantaina teki mieli pizzaa. Teinkin itselleni pizzan missä oli gluteeniton pohja ja päälle siihen omasa puutarhasta ruccolaa. Johan oli hyvää. Lauantaina Mikko poikkesi töiden jälkeen tällä kokkaamassa ja siinä sivussa katsottiin yksi leffakin. Suomalainen sekoiluelokuva josta nyt ei paljon ole kertomista.



Mutta, mutta.... Perjantaina pizzan syönnin lomassa avasin Netflixin ja aloin katsoa Grace ja Frankie sarjaa. Tämä sarja vei mukanaan. Tuossa sohvalla istuin viikonlopun ja kolme tuotantokautta siinä lähes putkeen sarjaa tuijotin. En muista milloin olisin niin paljon nauranut. Siinä tiimelyksessä unohtui lenkkeilyt, tosin sen verran tuli naurettua, että kait se jonkunmoisesta vatsatreenistä kävi.

Sarja kertoo kahdesta yli 70 vuotiaasta naisesta. Kerta heitolla heidän elämänsä heittää kuperkeikkaa, kun aviomiehet ilmoittavat olevansa homoja.  Aivan loistava!

Suosittelen, kerro jäitkö sinäkin koukkuun?

tiistai 15. elokuuta 2017

Viiden viikon rasvapalaa treenit Korsossa

Kuka lähtee mun mukaan Korsoon treeneihin?

Treenit olisi viiden viikon ajan maanantaisin ja keskiviikkoisin Korsossa kello 19.00.  Tämän  viime maanantaina, meitä oli pari kymmentä hyvällä asenteella olevaa ihmistä.

Tule mukaan ja ota messiin treenimatto ja  100 % asenne. Treenit vedät oman kuntosi mukaan.

Voit valita käveletkö, juoksetko vai jumppaatko.  Joka ryhmässä on oma vetäjä. Tää lysti ei maksa sulle mitään ja palkkioksi saat hyvän mielen, bonuksena voit saada myös kipeet perslihakset.



Maanantaina oli niin siistii ja mulla tuli vissiin niistä rapputreeneistä  perslihakset aavistuksen kipeeksi. Huomenna on keskiviikko ja silloin me jumpataan. Josko mäkin oppisin vihdoinkin lankuttamaan.

Jos innostuit laita mulle viestiä!


Mikä palaa -rasva palaa!

maanantai 14. elokuuta 2017

Laiskamadon sunnuntaipuuhat

Parin aurinkoisen päivän jälkeen on harmaata ja vähän sateista. Nytkin ulkona tuulee siihen malliin, että kohta voi olla pienen sadekuuron paikka.

Jotenkin on virta pois ja laiskottaa. Johtuukohan se tästä säästä vai onko normaalia sunnuntai laiskotusta. Sunnuntai on jotenkin sellainen hölmö välipäivä, viikonloppu kohta ohi ja maanantaina on työpäivä. Koko ajan tuppaa tulla mieleen jo maanantai ja päässä soi se maanantai ja  to do lista.

Äsken istuskelin sohvalla ja tuijotin Netflixistä jotakin sarjaa. Jouduin senkin useamman kerran keskeyttämään, kun en jotenkin jaksanut siihen keskittyä.

Siirryin keittiön puolelle. Eilen pöllöpäissäni ostin kaupasta parsakaalin, vaikka tuolla pihalla sitä kasvaa pilvin pimein. Jotainhan siitä oli tehtävä joten parsakaalikeitto kehiin ja siihen kyytipojaksi siemennäkkäriä. Tuo siemennäkkäri on hyvää. Äärimmäisen helppo muuten tehdäkin.  Harvemmin vain tulee sitäkin tehtyä. Nyt tämän uuden ruokaremontin johdosta voisi opetella, että sitä olisi aina tuolla kaapissa siltä varalta, jos leivän himo iskee. Ohjetta en tähän kirjoita, jos joku sen minulta haluaa pistäkää viestiä niin kerron.

Näistä syntyi se siemennäkkäri.

Eilen muuten tein pirtelön mihin pistin banaania, hapankaalia, Herbalifen vaniljanmakuista proteiinijauhetta, kaura-omenakuitujauhetta ja vettä. Kyllä siinä tehdessäni mietin mitähän tästä tulee, mahtaako olla ihan karmeeta, meneekö suoraan viemäriin, enpä olisi etukäteen uskonut, mutta se oli ihan älyttömän hyvän makuista. Kiitos vinkistä Sari Hokkanen-Niemelä

Sari on niin monta vuotta noita pirtelöitä vääntänyt, että aika pro taitaa sillä saralla olla. Sariin pitänee vissiin luottaa. Jos niitä vihreitä vielä joku päivä juon ja sanon, "tämä on hyvää" voihan kiesus. Onneksi mieheni ei nähnyt mitä minä siihen blenderin purkiin taas tungin, koska hulluna olisi minua pitänyt. Jatkossa pelkäisi vielä enemmän mitä minä hänenkin ruokiinsa tungen.


Eilen aamulla kävin ensin lenkillä ja sen jälkeen tein banaanipannukakkuja.

Tämä teksti on kirjoitettu eilen sunnuntaina. Tänään paistaa taas aurinko ja meillä oli Korsossa aivan mahtavat treenit. Niistä kerron lisää seuraavassa blogissa.

Mukavaa alku viikkoa kaikille

- Tuija

lauantai 12. elokuuta 2017

Mistä sinulle tulee hyvämieli?

Kerro minulle.....

Mistä sinulle tulee hyvämieli?

Itse olen superlaiska ihminen liikkumaan. Taas kerran olen opetellut liikkumista ja todennut varmaan sadannen kerran. Miten metsässä on kiva lenkkeillä ja katsella mitä kaikkea metsä meille tarjoaa.

Bonuksena vielä tämä kaikki on ihan ilmaista.

Eilenkin lenkillä välillä pysähdyin ja raapaisin puskasta muutaman mustikan suuhuni.

Minulla on omalla lenkkipolullani yksi ns. lempipaikka missä aina pysähdyn, katselen ympärilleni ja mietin jotakin mukavaa. On jännittävää vaikka kuinka harmittaa, ärskyttää ja veettää joka kerta, kun tuonne metsään menen sinne ne harmitukset jäävät.


Aapon kanssa pysähdyimme lempipaikkaani ja siinä hetken "meditoimme"



Matkassa mukana myös Helmiradio ja kasarihelmet


Menomatkalla oli aurinkoista 


Paluumatkalla hämärä oli jo laskeutunut.

Tällä hetkellä täällä Vantaalla ukkostaa ja salamat räiskyvät. Flow festareilla ja muuallakin ulkoilmatapahtumissa  on varmaan  kivat olot ja tiivistunnelma. Onneksi nyt voi olla kotona ja sisällä. Itse en erityisesti tuosta ukkosta meinaan tykkää.

Mukavaa lauantai-iltaa.

- Tuija


torstai 10. elokuuta 2017

Paljubileet tulossa

Juhannuksena "raksaporukassa" ruikutin, että haluan paljun. Mieheni on suhtatunut tähän minun palju hössötykseen kovin nihkeästi. Ehkä hän nyt kyllästyi jatkuvaan kitinääni.



Siippa hommasi tommosen "altaan"....


ja suunnitteli kasvihuoneen jatkoksi, terassin ja sen kylkeen tulee palju.  Suunnitelut sikseen ja toteusta peliin. Pihallamme on vilissyt toinen toistaan komeampia raksajätkiä. Trendikkään risasissa  ja maalisissa housuissa. Näistä rakennushommista minään en mitään ymmärrä, mutta jotenkin vaan hidasta on  touhu,  aina kuulemma laudat tai ruuvit loppu.


Mun kasvihuoneesta tuli heti alkumetreillä työmaakoppi. Tämä on muuten tässä kuvassa siisti ja siellä on vähän tavaraa nyt seillä on niin paljon ja kaikki on vielä  hujan hajan. Rehujen kastelu on yhtä aitajuoksua. Ja mun kuulemma pitää varoa, ettei sähkölaitteisiin mene vettä. Tonhan piti olla mun kasvihuone ja leikkikentää eikä noiden raksajätkien.


Miehet ovat kalustaneetkin tämän jo valmiiksi pari tuolia ja poppikone sekä valkoinen iso vati mihin voi heittää röökin tumpit. Toi vati oli muuten mun kukille, vissiin ne kukat on heitetty johonkin jorpakkoon.


Tää ei kuulemma ole vielä valmis, maalin pitää kuivua ja kiukaasta puuttu jotain osia ja mitä vielä. Vettä vaan kehiin ja uimaan. Ai miksi no fenderit on tuolla kasvihuoneen nurkalla. No kuulkaas, jos tulee tulva, niin ne fenderit sidotaan tämän altaan reunaan ja allas kiinnitetään tuohon kasvihuoneen seinään jottei se tulva vie tätä hökötystä tonne naapurin tontille.



sunnuntai 6. elokuuta 2017

Rauhallinen sunnuntaiaamu

Aurinkoista sunnuntaiaamua. Sataako vai paistaako? Mennäkkö lenkille vai eikö mennä? Tässä aamun ensimmäiset kysymykset.




Eilen kauppareissulla ostin itselleni kukkia. Kukat ovat ihania ja niin kauniita.

Viikonloppuni on ollut hyvin rauhallinen. Olen puoli kuuron koiran kanssa kotona kaksin. Koirakin makaa suurimman osan aikaa tuossa etupihan kivetyksellä ja tuijottaa tielle, odottaa isäntäänsä kotiin.


Aamun aloitin vedellä mihin puristin puolikkaan sitruunan ja pistin lorauksen Herbalifen mango-aloeyrttijuomatiivistettä.


Mansikat, marjat mitä  rakastan yli kaiken ja niitä voisin syödä vaikka kuinka paljon. Perjantaina ostinkin itselleni viikonlopuksi 4 kg laatikon makeaa suomalaista mansikkaa.



Aamusmoothie blenderiin vettä, mansikoita ja Herbalife vadelma-mustikkaproteiinijauhetta.

Pari viikkoa sitten aloittamani elämäntaparemontti etenee. Maanantaina minulla on ensimmäinen punnitus Sirpan luona. Paino tuntuu heittelevän ihan sinne sun tänne. Täytynee ottaa käyttöön ruokapäiväkirja mihin merkkaan ylös kaikki mitä syön niin tiedän mikä vaikuttaa ja mihin vaikuttaa.

Mukavaa Sunnuntaita kaikille, palataan taas.

- Tuija