lauantai 25. maaliskuuta 2017

25 faktaa minusta

Aamulla nostin itselleni hyvän mielen kortin.


Hyvin oli osuva sillä tänään olen ollut niin tässä ja nyt. Tehnyt vain niitä asioita mitkä minusta on tuntunut hyvältä, ilman mitään ylimääräistä säätöä tai vääntöä.

Jo talvella olen saanut haasteen, missä minun olisi tullut kertoa 25 faktaa minusta. Jospa nyt ottaisin sen haasteen vastaan. Luettelo ei ole missään aika eikä vuosijärjestyksessä, joten sori jo etukäteen jos se jota kuta häiritsee.


1. Olen yrittäjä, ensimmäisen yrityksen perustin vuonna 2000

2. Minulla on kaksi lasta tyttö ja poika (Miia ja Mikko) elämäni valot. Elämä on kääntynyt niin, että he sparraavat minua elämään enemmän kuin minä heitä.

3. Olen kotoisin Jämsänkoskelta. Lähdin sieltä maailmalle 1980-luvulla ja sillä tiellä ollaan. Hämeen kautta olen joutunut tänne pääkaupunki seudulle.

4. Minun kotini on Vantaalla Kuninkaanmäessä. Asun vanhassa punaisessa puutalossa mieheni, hänen lähes aikuisen pojan sekä koiramme Aapon kanssa.

5. Minulla on yksi veli. Hän asuu Jämsässä vaimonsa kanssa.

6. Isäni kuoli 1980-luvulla. Äiti asustelee Jämsänkoskella, ihan liian harvoin tulee käytyä äidin luona vierailulla.

7. Murehdin etukäteen kaikki maailman asiat ja pelkään aina pahinta.

8. Jos minulta otettaisiin kännykkä pois viikoksi, saattaisin seota.

9. Olen mekkoriippuvainen. Kaapeissani on lukematon määrä mekkoja. Ostan jatkuvasti uusia ja vanhoja en raaski heittää pois tai laittaa kiertoon.

10. Villasukista en luovu. Matkoilla on mukana villasukat, kotona on aina jalassa villasukat. Olen todella seksikäs, koska yölläkin jalassani on villasukat.

11. Vihaan jäätä ja lunta. 

12. Jos autolla ajaessani radiossa soi "Winner takes it all" soitan sitä niin kovaa, että musiikki kuuluu Kanadaan asti.

13. Olen laiska tapaamaan ihmisiä. Vietän suurimman osan vapaa-ajasta kotona.

14. Lempivärini on räväkkä musta, mutta keväällä tulee aina olo nyt väriä elämään. Ostan jotain räväkkää ja sinne se ostos jää kaappiin makaamaan.

15. Katson joka päivä Salatut Elämät ja jos niitä en näe kello 19.30 katson ne kännykällä jälkeenpäin.

16. Jääkapssani on "pakko" olla aina mansikoita. 

17. Minulla kaapissa kymmeniä "läski-lihava-laihdutus-dietti" kirjoja. Mitään en ole niistä oppinut.

18. Nuorena olin sitä mieltä, että minusta ei koskaan ainakaan tule kirjanpitäjää. Oho hups, nykyisin olen kirjanpitäjä.

19. Kuorsaan yöllä, tosin en usko. Minä en ainakaan ole koskaan kuullut, että kuorsaisin.  Epäilen, että mieheni valehtelee.

20. Maailman paras jälkiruoka on pannacotta

21. En usko Jumalaan.

22. Pelkään korkeita paikkoja

23. Hamstraan pyykinpesuaineita, huuhteluaineita, suihkusaippuaa, rasvoja sekä erilaisia hiustenhoito tuotteita

24. Ällöttävin ruoka mitä tiedän on lihapiirakka. En suostu syömään.

25. Olen mukava, kiltti, nöyrä ja iloinen tai kiukkuinen, "vittumainen" ja paska akka. Mitään välimuotoja ei tunneta :)



lauantai 11. maaliskuuta 2017

Kokoomus, kunnallisvaalit ja kukat niistä on minun päiväni tehty.

On hurahtanut melkein kolme kuukautta ja yhtään päivitystä en ole saanut loppuun kirjoitettua. Monta olen aloittanut, mutta kesken ovat jääneet.

Mitäkö minulle kuuluu?

Talvi meni monen moisen duuniasian kanssa painiessa. Se siitä ja sen kestävyydestä, eteenpäin sanoi mummokin lumessa. Onneksi kevät on tulossa, aurinko paistaa ja lumi sulaa. Kohta saa kädet oikein kunnolla multaan.



Takapihalla, talon nurkalla on jo elämää.


Tänään aamupäivällä pönötettiin Hakunilan ostotarilla Kokoomuksen teltalla. Kunnallisvaalit ovat tulossa. Minua ei voi äänestää, koska itselläni ei ollut mielestäni mitään sellaista agendaa saati sitten aikaa lähteä omaa kampanjaani toteuttamaan.



Hyvä ystäväni Ann-Mari Patshijew on ehdokkaan ja hänen kanssa tänäänkin taas mennä töhötimme ensin vähän kampanjoimme ja jaoimme kynsilakkoja.



Muista Vantaalla numero 497

Kynsilakat oli jaettu ja hodarit syöty, matka jatkui Tuusulan kukkataloon.



Sekaisin siellä meni keskellä ihanaa kukkamerta. Ostettiin kukkia ulos ja sisälle.
Kukat tuli kotiin, ne on kuitenkin vielä pakko jättää sisälle odottamaan, että tuo sää vähän lämpenisi.


Kasvihuoneessa kävin ensimmäistä kertaa talven jälkeen, silmissäni kiilui vain ne ostetut kukat ja niiden istutus. Ei auta, ei auta vielä on ihan pakko odottaa. Josko ensiksi siivoaisi tämän kasvihuoneen, mikä näyttää nyt ihan romuvarastolta.