keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Metsässä on mukavaa



Nyt on ihan turha kenenkään väittää, ettenkö minä olisi käynyt lenkillä. Oikeasti huomasin taas kerran miten keväinen luonto on kaunis ja ihmisen mieli sekä keho rentoutuvat metsän siimeksessä. Eihän tässä välissä ole ollutkaan kuin kevyet kuusi vuotta, kun viimeksi koiran kanssa lenkkeilin. Silloin kuusi vuotta sitten oli "läski - lihava" painonpudotusryhmässä ja kilot piti saada tippumaan. Tippuivathan ne silloin ihan komeat 18 kg. Ai olenko nyt taas samassa jamassa. Ehkä olen ehkä en :)

Nyt kuitenkin mennään erilaisin askelin ja pilke silmäkulmassa.



Viime talvena stressin ja karmean kaaoksen keskellä monesti mietin, perustaisinko oman retriitin ja alkaisin halata puita. 


Puiden halaaminen kuulemma edistää terveyttä. Kohentaa mielentoimintaa ja hyvinvointia.


Tämä on minun puu tästä pidän kiinni. 


Vapautunut voittajan olo. Jaksaa, jaksaa jatkaa.


Oli minulla viikonlopuna sparraaja ja viisauden ääni matkassa mukana.


Edelläni kuului ääni "äiti tule jo" Olin vissiin hidas.


Tämä vanha herra on hyvää lenkkiseuraa.


Punaisen tuvan katto... Pitkä ei minulla matka ole kävellä tuonne metsään rauhoittumaan ja nauttimaan kaikesta siitä mitä metsä voi tarjota.

En tiedä kestääkö tämä vimma viikon, kaksi vai kenties enemmän. Jännityksellä odotan itsekkin kuinka ämmän käy. 

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Melkein kesälomalla

Buranan voimilla on nyt menty lähes pari viikkoa. Selkä on onneksi parempi, välillä jopa niin hyvä, että olen unohtanut, että sitä pitäisi varoa. Sairasloma on tuntunut välillä melkein kesälomalta.

Miia lensi reilu viikko sitten Genevesta suoraan tänne koti Suomeen ja on ollut tämän viikon Suomen konttorilla töissä. Ollaankin keritty yhdessä puuhata kaikkea kivaa.



Viime viikonloppuna käytiin Miian kanssa Kerava retkellä. 


Keravalla on ihana kahvila La Boutiq


Täällä kahvilassa kaikki leivonnaiset ovat gluteenittomia. Kiva paikka Miiakin sai kakkua.


Pariin otteeseen ollaan keritty käydä Tikkurilassa aivan ihanassa Ravintolassa Sushilounge. Sisustuskin on mukavan näköinen.


Tässä pari annosta sieltä. Nam, nam


Tämä lounasannos oli kyllä minun lemppari.


Sanontahan kuuluu, "lapsi on terve, kun se leikkii"


Pomottavana mutsina olen tietty pistänyt likan myös hommiin. Miia siivosi kasvihuoneen takaterassin, istutti minulle osan kasveista, pesi grillin ja järkkäsi meille kivan aamukahvipaikan tuohon etupihalle.


Kivahan tässä on aamukahvetta nyt juoda. Tuo "märkä lätäkkö" ei ole koiramme merkkauskohta vaan grillinpesuvedet vähän siihen meni ja kaatus.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Mulla on ollu tänään Joulu! Mä oon niin "happy"

Pari viikkoa sitten imuroidessa selkäni niksahti ja naksahti. Tässä ollaan nyt kärvistelty ja kiroiltu. Onnekseni tänään kuitenkin jo pääsin ajamaan auto joten ehkä tässä on  vielä hiukan toivoa.

Eniten tässä jurppii se etten pääse tuonne kasvihuoneeseen vielä kunnolla touhuamaan. Sisullani olen siellä kyllä jotakin jo puuhannut.

Tuossa kasivhuoneen nurkassa on komposti. Pari vuotta sinne on nyt tavaraa kasattu ja ihmetelty, kun aina vaan mahtuu. Tänä keväänä sieltä ollaan ensimmäiset mullat saatu tuonne kasvihuoneeseen. Jännittävä projekti on ollut sekin.




Inkivääri on suuri herkkuni. Luin lehdestä, että sitäkin voi kasvattaa. Liotin inkiväärejäni joitakin tunteja ja sen jälkeen istutin ne  tuollaiseen kukkalaatikkoon.


Marjapensaan aluset meillä rehottavat nokkosista. Niitä olen kerännyt ja sekoittanut  mm. smoothieen. Meidän kokki Mikko kyllä ohjeisti minua,  "kuivaa niitä". Enkä senkin ajatuksen tässä otan ja toteutan. Nokkosia meinaan on ja sehän on terveystietoisten ihmisten mukaan oikea terveyspommi.


Viime kesäinen ruohosipuli on hyvin talvehtinut tuolla kasvihuoneessa ja onkin nyt vielä ainoa viljelys mitä sieltä löytyy.


Mieheni hommasi minulle lavakauluksia. Mullat näissäkin jo olisi, mutta mitään siellä ei vielä kasva. Tosin eipä tuonne ulos ole mitään uskaltanut vielä istuttakaan, koska sen verran on öisin vielä ollut yöpakkasia. Turhaa olisi ollut sekin touhu, pakkanen olisi "pannut parastaan niiden rehujen kanssa".


Viikonloppuna vietettiin äitienpäivää sain kaksi eri väristä purkkiruusua. Nämä ajattelin siirtää jossain vaiheessa tuonne ulos kasvamaan.


Miia poikesi  Ruotsista äitienpäiväkahveella ja teki minulle kakun.


On muuten aivan ihanaa, kun kaverilla on kukkakauppa. Koskaan ei voi tietää mitä yllätyksiä on tulossa.


Nämä pitäisi nyt istuttaa. Jospa ennen hämärän tuloa menisi ja ihan pikkasen ottaisi ja kaivaisi maata. Jos mun selkä sanoo sopimuksen irti, mä pidän sitten huomenna rokulipäivän. Katsotaan mitä mun pomo siitä sanoo. Minulla on 17 vuoden yrittäjäurani aikana jäänyt muutama lomapäivää pitämättä joten pari rokulipäivää ei taida tuntua missään.

Nyt kuitenkin Honkkariin ostamaan lisää multaa. Sain huijattua mieheni sinne kantoapuun. Tosin jollain tavalla tämänkin reissun joudun hänelle maksamaan :) Otan riskin.


Mulla on ollu tänään joulu. Meidän pihamaalla on varasto missä myydän kaikkea vanhaa tarpeellista tavaraa. Niinkuin tämä vanha kaljalaatikko. Siellä oli myös vanhoja ruosteen raiskaamia polkupyöriä. Mun on ihan pakko saada sellainen, tonne kasvihuoneen seinustalle mihin istutan kukkia. Hei mä sieluni silmin jo näen siinä ne kaikki kukkaset.  Mieheni ilmoitti, että jos ostan sellaisen vanhan "hirveän" fillarin, hän kuulemma ostaa vanhan Ladan mikä on sisutuselementti ja sijoittuu meidän olohuoneeseen. Pyh, minä en miehiä kuuntele. Fillarin ostoon menen heti, kun herran silmävälttää.

Kyllähän se tämäkin kirjoitus nyt lähti rönsyilemään. Ei se haittaa, niin se rönsyilen minäkin.

Kiva jos jaksoit lukea tämänkin jorinan.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Minä ja mun uusi hiustyyli

Perjantaina pidin lomapäivän. Kävin Bobin Paulalla ja sieltä tulikin ihan uusi lyyli, uuden tyylin kera. Kyllä nyt kelpa. Tosin kotona kuulin heti mieheltäni lauseen "et sä mua huijaa" Ehkä se oli keski-ikäisen miehen tapa kehua.



Niin ne hiukset kasvaa. Omat on, eikä oo mitään jatkopätkiä. Kirjanpitäjällä, kun on yleensä hiukset kiinni ei sitä itsekkään ole tajunnut kuinka pitkät kutrit nykyän on. Pitäisiköhän välillä unohtaa ne hätäponnarit ja nutturat?



Loreal on lanseerannu joku aika sitten aivan loistavan tuotteen. Tästä on tullut yksi TOP 10 tuote meikäläisen kosmetiikka reperttuaariin. Värjäysten välillä on ihan pakko suihkuttaa sitä tuonne tyveen. Jostan syystä sieltä kun pukkaa jotain oudon väristä hiusta.


Kevin Murphyn hiustenhoitotuotteet olivat kampaamo reissullani uusi tuttavuus, ihana tuoksu ja mikä parasta tyvikohottaja, kuivashampoo ja hiuslakka samassa purkissa. Olin myyty. Matkaan sain myös parin euron tipit.


Tosin mitään en olisi tarvinnut. Aavistuksen verran on tullut hamstrattua erilaisia hiustenhoitotuotteita. Tyttäreni on määrännyt minut kosmetiikan ostokieltoon. Vanhat pitää kuulemma käyttää ensi. Onneksi likka asuu sen verran kaukana, että ei pysty mua vahtimaan ihan koko aikaa.


Ihan oikeesti jos ystävättärellä on vielä kosmetiika-alan maahantuontiyritys Tallinnassa. Pakostikkin minulta löytyy kosmetiikkaa joka lähtöön.