ARKISTO Second Hand avajaiset 1.11.2019

Nyt se on totta ja voin vihdoinkin hehkuttaa.

Arkisto Second Hand naisten vaatteita, kenkiä ja asuteita myyvä putiikkini avaa ovensa 1.11.2019 kello 15.00 alkaen osoitteessa Vanha Porvoontie 314. Perjantain avajaisissa on tarjolla vaatteiden ohessa pientä purtavaa ja kuplivaa. Illan tarjoilusta vastaa Migchefs Catering  ja "hovikuvaajana" toimii Janita Virta, hän on ottanut myös alla olevat kuvat.

Myynnissä olevia merkkejä Minna Parikka, Vuitton, Oasis, Zara, Frank Lyman, H&M ja monia muita.

Useita Macin farkkuja, kuvassa yhdet niistä.

Mekkoja moneen menoon arkeen ja juhlaan.

Voisiko tämä olla sinun pikkujoulumekkosi? Olalle ihana Lyckobodan olkalaukku. Laukkuja löytyy myös useita eri kuoseja ja kahta eri kokoa.

Syksyisiä värejä ja materiaaleja. Olen saanut myyntiin myös erän Oasis Finlandin yhden suosikki brändini mekkoja, paitoja ja housuja. Tässä kuvassa yksi niistä ihanista myynnissä olevista mekoista.

Paljon erilaisia huiveja, koruja, muutamia hattuja ja laukkuja.

Näissä kuvissa on vain pieni murto-osa myynnissä olevista vaatteista ja asusteista. Kannattaa tulla katsomaan mitä kaikkea kivaa putiikistani löytyy.

ARKISTO -second hand shop

Tein tässä pikapyrähdyksen Ruotsiin ja siellä törmäsin siistiin ja trendikkääseen  second hand liikkeeseen. Tyttäreni Miian ollessa sovituskopissa ryntäsin sinne ja sanoin hänelle "Minä toteutan tämän saman idean, kun pääsen Suomeen"

Miia luovana ihmisenä sanoi: "tämän sinun uuden lanseerauksen nimeksi tulee arkisto.  Nimi sointuu hyvin sinun muuhun businekseen, siihen tilitoimiston ja konsulttitoimiston kylkeen." Näin lähti ARKISTO Second Hand liikkeelle. Jos minä jotain saan päähäni siinä ei paljon aikailla. Suomeen tultuani, hyvä kun sain takin pois päältäni aloin jo miehelleni kertoa uutta "alue valtaustani". Hiukan minua pelotti, tuleeko sieltä täysi tyrmäys kauniilla lauseella varustettuna:  "rakas otappas nyt vähän happea ja mieti lisää". Eipä tullutkaan vaan tuli lause "voihan tuossa olla sinulle ainakin sellaista tekemistä mistä tykkäät". Luulenpa että oikeasti hän mietti "mitähän tuo rouva taas on keksinyt"

Sehän oli sitten matka Helsinkiin Lohikarille torsojen, rekkien ja henkarien ostoon. Siinä olikin kaikki tämän projektini investointikustannukset.

ARKISTO Second Hand putiikkini portailla Vanhalla Porvoontiellä.

Myyntiin tulee mekkoja, housuja, hameita, kenkiä, laukkuja, hattuja, vöitä ja koruja

Mekkoja, hameita, kenkiä ja laukkuja

Mekkoja täältä löytyy moneen lähtöön. Minulla, kun on ollut tapana jossain vaiheessa lähes jokaisella kauppareissulla tai ulkomaan matkalla ostaa mekko tai jopa useampi. Suurin osa niistä on roikkunut vuoden tai jopa kaksi tuolla vaatehuoneeni rekissä, osaa on pidetty kerran, muutamia ei kertaakaan. Tässä mm. yksi mekko mitä ei ole koskaan pidetty. Joten nyt ne on aika laittaa kiertoon.

Tässä kuvattuna muutama laukku. Myyntiin on tulossa yksi Pradan kassi, yksi Liu Joun kassi ja paljon muita mitkä ovat vielä matkalla tänne putiikkiin.

Patentti ja rekisterihallitus on hyväksynyt aputoiminimen ja iZettlen maksupääte on saapunut. Odottelen vielä varastooni täydennyksiä muutaman viikon sisällä.  Se jälkeen, kun ne tuotteet on myyntikunnossa pidän pienimuotoisen lanseeraustilaisuuden.


 Tilaisuudesta infoan myöhemmin ja lähettelen kutsuja.

Kesän kynnyksellä puutarhassa ja Mikkelissä

Tervehdys juuri Sinulle!

Mitäkö minulle kuuluu? No, paljon on kerinnyt tapahtua, enkä oikein edes tiedä mistä aloittaisin.

Duunisaralla on tulossa tai menossa isot muutokset. Niihin en nyt tässä kirjoituksessa taida paljon kajota, kun kaikki on selvää ja valmista kerron teille missä mennään ja mikä on tilanne.

Tässä kuitenkin kuva ja pieni kurkistus mitä on tulossa. Eli toimistomme muuttaa Juhannuksen tienoilla.

Kesä mikä ihana sana. Kovin lämmintä ei vielä ole ollut, mutta vielä on kesää jäljellä tai oikeastihan se ei ole vielä edes alkanut. Kasvihuoneeseeni olen ensimmäiset istutukset tehnyt. Pihalla olevat lavakaulukset odottavat vielä kaalintaimia. Olen pohtinut vieläkö tulee pakkasöitä ja  voisiko jo istuttaa niihinkin kaikki mitä olen suunnitellut.

Pari kuvaa miltä kasvihuoneessani juuri näyttää. Aurinkoiset tyynyt ovat suoraan retrolta 70-luvulta, mitkä olen äidiltäni pöllinyt. Kalusteet rakas ystäväni lahjoitti minulle ja nehän sopivat tuonne kuin nenä päähän.

Näihin vanhoihin ikkunanpokiin olen aivan hullaantunut. Yhtä sun toista tekisi mieli niistä virittää.

Minun on  pitänyt mennä vuoden verran käymään Mikkelissä. Luottokampaajani ja hyvä ystäväni Paula muutti sinne tässä taannoin. Tällä viikolla vihdoinkin kaikki sata asiaa natsasi ja matkasin junalla kohti Mikkeliä. Kävellesäni Mikkelin kaduilla tuli tunne "kuin olisin jossain ulkomailla" Ihana pieni kaupunki. Joskus lapsena olen siellä kesäisin aikaa perheeni kanssa viettänyt, mutta noista ajoista ei juurikaan ole mitään muistikuvaa. Viime kesänä tyttäreni Miian kanssa pikaisesti poikettiin Mikkelissä, siinä kaikki mitä kaupungistä muistan eli kaupunki onkin vielä täynnä uuttaa ja ihmeellistä.

Mikkelissä on minun mielestäni paras kampaamo Parturi Kampaamo BOB 

Kampaamo on keskellä kylää, kahdessa kerroksessa ja sitä pyörittää Paula. Jos juuri sinä olet Mikkelin suunnilla ja vailla vuokratuolipaikkaa voisiko tässä olla sinulle uusi duunipaikka?

Iltaa vietettiin Paulan kodin parvekkeella. Vähän siinä procountoriakin harjoittelimme shamppanjan lomassa.

Mitä muuta Mikkelistä löytyy?

Tällä reissullani tutustuin Nykynaisen Anneen. Eli Mikkelistä löytyy myös asiakasystävällinen, asiakaspalveluhenkinen naisten vaatekauppa Nykynainen Suosittelen!! Anne varmasti palvelee ja auttaa sinua löytämään juuri sinulle sopivan uuden lookin tahi auttaa sinua täydentämään vanhaa kokonaisuuttasi.

Menkää ihmeessä kesällä käymään Mikkelissä!

Uni kateissa

Olen joskus aikoinani sanonut, että nukkuminen on yliarvostettua hommaa. Totta puhuakseni se ei todellakaan ole niin.  Viime aikoina olen valvonut öisin niin paljon, että oikein raivostuttaa. Mitä tehdä yöllä, kun uni ei tule? Teenkö töitä, katsonko telkkaria vai tuijotanko vain kattoon. Tämä on minulle niin tuttua ja ärsyttävää. Viikon nukkumattomuus vaikuttaa ihan kaikkeen pinna palaa nopeasti, mieli on maassa ja luonnollisesti koko ajan väsyttää.

Ruokavaliolla olen saanut unta korjattua. Iltaisin olen syönyt hiilaripitoista ruokaa esimerkiksi kaurapuuroa ja marjoja. Aikaisemmin se on toiminut, mutta nyt sekään ei enää toimi. Melatoniinivalmisteita olen testannut. Mielestäni niillä ei ole ollut mitään vaikutusta. Jossain vaiheessa apuja toi myös Biomedin valmiste Tyyni. Sivuvaikutuksena tuosta oli järkyttävät seksiunet. Muutamana aamuna oikein hävetti, kun heräsin. Katsoin ympärilleni ja mietin missä olen ja kenen kanssa. Yhtenä aamuna kerroin miehelleni yöllisistä seikkailusta, mihin hän naurahtaen totesi "Nyt loppu meidän rouvalta tuon aineen käyttö" Tyyntä meillä nykyisin kutsutaankin seksipulveriksi.

Tyyni klikkaa linkkiä pääset Hidasta elämääni sivuille missä kerrotaan lisää Tyynestä.

Jossain vaiheessa tuntui, että kaikki on testattu. 

Terveysintoilen, opiskelen ravitsemustieteitä ja luen paljon kirjallisuutta ja selaan netistä jos jotakin ravintoon ja terveyteen liittyvää. Facebook selvästi seuraa minua ja minun googlauksiani. Tämähän on kaikkien meidän tiedossakin, eli jäljet jätämme mistä olemme kiinnostuneita.

Eteeni tärähti hamppuöljy. Sana hamppu (cannabis sativa) herättää tunteita ja ajatuksia.  Tässä öljyssä ei kuitenkaan ole mitään päihdyttäviä aineita. Monella hamppuöljy on auttanut yöllisiin heräilyihin ja parantanut unen laatua.  Joten päätin kokeilla. Viime viikolla minulle saapui postipaketti Seinäjoelta ja nyt muutaman päivän jälkeen en osaa vielä mitään sanoa, mutta kerron heti lisää, kun on mistä kertoa. Tuossa alla on linkki Katja Mäen facebook sivuille missä on lisää infoa asiasta, jos kiinnostus heräsi.

Hyvä olo hampusta

Samassa paketissa oli Kannawayn Salve voide. Yrittiyhdistelmä mikä sisältää inkiväärijuurta, gingseniä, salviaa ja pionia sekä hoitavaa jojoba- ja manteliöljyä. Tuohon hurahdin heti. Voiteella olen nyt rasvannut huulia ja kuivanneita käsiäni mitkä jostain syystä ovat taas pienillä haavoilla. Salvia  rauhoittaa niitä  ja on miellyttävän tuoksuista.

Kuukauden kuluttua palaan tähän aiheeseen uudelleen ja kerron mitä minun unelleni on tapahtunut.

Liikunta ja liikkumattomuus

Moni varmasti muistaa kuinka kesällä ja pitkälle syksyyn hehkutin kuinka mahtava olo tulee liikunnan jälkeen ja miten ihanaa tuolla metsässä oli liikkua tunti tolkulla. Kyllä se olo olikin aivan huikea jokaisen lenkin jälkeen olin voittajan olo. Marraskuun loppuun ja osin vielä joulukuussakin viikonloppu aamuisin kävimme perheen voimin lenkillä siis minä, mies ja koirat.

Tuli pimeys, vesisateet, talvi, lumisade ja niiden matkassa elämässäni alkoi tuttu ja "turvallinen" selityksen tulva. Töiden jälkeen oli piemää, laiskotti oli niin helppo palata sille tutulle ja turvalliselle sohvalle toisessa kädessä kaukosäädin ja vieressä suklaalevy. Netflixin maraton sarjoja tuijotin tammikuun. Miten nopeasti tuleekaan paha olo, ärtymys, joka niveliin sattuu, pää särkee eli kaikin puoli olo ja fiilis on ollut surkea. Eli summa sum maarum tammikuussa en liikkunut muuta kuin sisältä autoon ja tähän päälle kauppakeskus hortoilut. Näillä saavutuksilla ei voi kauheasti kehua.

Tänään aamulla  saimme mieheni kanssa lähes riidan aikaan jostain lähes olemattomasta. Aamu valitukseni tällä kertaa oli, se kuinka en ole nukkunut kunnolla moneen viikkoon. Tämäkin on vielä seurasta tuosta sisälläolosta ja siitä, että kaikki ruokailut ovat taas ajautuneet ihan väärille urille.

Viimeinen mieheni lause minkä muistan tuosta aamuisesta orastavasta riidasta ja sen jälkimainingeistä on mieheni toikaisu "Mene nyt ja osta ne sukset, hiihdä ensin kilometri, siitä se lähtee. Saatat jopa tykätä siitä"  Ostanko sukset vai enkö osta. Tässäpä pulma.

Kaiken tuon aamuisen sörsselöinnin jälkeen puin päälleni ja lähdin ulos. Portin avattuani tiellä oli  paljon lunta ja uutta satoi.  Olisi tehnyt mieli kääntyä laiskana ihmisenä heti takaisin, mennä sisälle ja lysähtää sinne sohvalle. Sillä hetkellä tuntui, että tuo vaihtoehto olisi ollut niin paljon  helpompi. Kuitenkin päätin jatkaa matkaani. Kävelytiet olivat auraamatta, siellä sai ihan kunnolla askeltaa, että pääsi eteenpäin. Alussa niin ärsyttävältä tuntuva lumisade, mikä piiskasi kasvojani, unohtui sekin ja ärsytyskin oli kadonnut.

 Lunta on ja lisää tulee.

 

Itseäni en pidä vähääkään urheilullisena ihmisenä. Eikä minusta koskaan mitään urheilijaa tulekaan. Olen vain yrittänyt opetella muuttamaan tapojani ja astunut mukavuusalueeni ulkopuolelle. Helppoa se ei ole ollut. Luovutan helposti, en halua tehdä mitään sitä missä on riskinä epäonnistua tai se mielestäni tuntuu muuten jotenkin aluksi typerältä.  Kuntosaleille olen vuosien varrella vienyt rahaa euron jos toisen. Siellä olen aina kuvitellut, että olen ainoa joka ei osaa käyttää niitä laitteita ja lisäksi olen kuvitellut, että ympärilläni on kymmeniä ihmisiä ketkä tuijottavat ja ajattelevat tuo nainen ei osaa mitään, mitähän se täällä tekee. Turhia luuloja ja ennakkoluuloja niitä kyllä on riittänyt. Tänäkään päivänä en tiedä onko se minun juttuni vai ei, koska en ole antanut itselleni aikaa tutustua kunnolla siihen maailmaan.

Eihän elämässä monikaan asia ole aina kivaa ja silti jaksamme jatkaa. Liikkumisen liian usein kuitenkin jätämme tekemättä, koska se ei ole sillä hetkellä kivaa tai ainakin tuntuu, ettei olisi kivaa.

Mikä on ihana parasta. Olen tämän saman asian kanssa liikkeellä jo helmikuussa. Yleensä herään täältä sohvalta vasta huhti - toukokuussa.

Huomenna Pukinmäki kutsuu. Jotenkin on vielä elävästi mielessä viime perjantai ja se kun jäin sinne parkkipaikalle kiinni. Ihan on kumma juttu, että sitä nelivetoautoa ei vieläkään ole ilmestynty tuonne meidän pihalle. 

Kummasti tuo aamuinen lenkki vaikutta, pinna ei ollenkaan ole niin kireänä, kuin se on ollut tovin. Kohti uutta viikoa mennään!

Ihanaa tammikuu on melkein loppu

Tällä viikolla on Tammikuun viimeinen päivä.

Tämä kuva on otettu meidän kasvihuoneen nurkalta. Lunta on ollut ja pakkasia on muutaman päivän pidellyt.

Tammikuun ensimmäisellä viikolla minulla oli palaveri Tallinnassa. Miia lähti minulle matkaseuraksi. Siellä ei ole tullut käytyäkään reiluun vuoteen. 

 

Tämä kuva on otettu Tallinnassa Rottermannin korttelissa.

Pari tuntia oli ylimääräistä aikaa laivan lähtöön ja sen ajan saimme hyvin kulutettua aikaisella dinnerillä Ravintola Pullissa mikä on siinä Rottermannin korttelissa myös.

Alkuruokana  kalatartar

Jälkiruoka tällainen vähäkalorinen marenkiherkku

Tammikuussa oli myös "koulupäivä" Ihan paras pien ryhmä kokoontui. Meidän koutsattava oli sairaana joten suunnitelmiin tuli muutos ja minä pääsin omien ongelmien tai voisiko sanoa, että suunnitelmieni kanssa kollegani Pian koutsauskohteeksi.

Meidän ryhmä kokoontuu pari kertaa kuukaudessa vuoden ajan. Tapaamisissa jaamme kokemuksia ja koutsaamme toisiamme sekä paikalle kutsuttuja asiakkaita. Pienryhmässämme on monen eri osaamisalueen henkilöitä, joten pystymme hyvin verkostoitumaan ja hyödyntämään eri alueen osaamista opiskelussamme ja mahdollisesti myös jatkoa ajatellen.

Omassa työssäni olen päässyt konsultoimaan jo nyt yrityksien johtoa erilaisten taloushallintoon liittyvien ongelmien ja muutoksien aallokossa. Nykyinen konsultaatio usein käsittelee yrityksen taloudellista tilannetta tai opetan johtoa lukemaan yrityksen tasetta, ohjaan ja opastan yrittäjiä optimoimaan mm. verotukseen liittyviä seikkoja. Tähän kaikkeen olen nyt opiskelemassa myös laajemapaa näkemystä.

Mitä on ratkaisukeskeinen coaching?

Tulevaisuuteen suuntautuva asiakaskeskeinen valmennus. Missä etsitään asiakkaan ja valmentajan kanssa ratkaisua pulmatilanteeseen. Valmennuksessa luodaan mielikuva miten asiat ovat silloin, kun ne ovat hyvin. Valmennus etenee aina asiakkaan omien tavotteiden, toiveiden ja ideoiden mukaan.

Jos tämän kaiken jotenkin "suomeksi ja omin sanoin väännään" menneisyyteen ei jäädä märehtimään vaan katsotaan kohti uutta ja tulevaa.



Viime viikko menikin  järkky flunssan kourissa. Vedin kaikki mahdolliset vitamiinit, inkivääriä, hunajaa, teetä, buranaa ja finrexiniä. Vieläkin yskä vaivaa ja yöt ovat kovin rikkonaisia.
Flunssan ollessa pahimmillaan, yöllä nukkuminen oli melkein mahdotonta, koska yskänpuuskat eivät antaneet unelle mahdollisuuksia. Joten minäpä vietin aikaani olohuoneen sohvalla ja katson HBO Nordicilta sarjaa Black Sails. Tuo on sarja mitä ei ihan heikkohermoisen ihmisen kannata katsoa. Siinä veri ja suolenpätkät lentää. Neljä tuontakautta sitä tässä sairastellessani tuli katsottua.

HBO Nordicin sarja Black Sails  näyttelijä Toby Stephens alias Kapteeni Flint

Tämän kuva on otettu Me Naiset lehteen syyskuussa 2018 ja kuvan otti Milka Alanen.

Talvi, pakkanen, kylmä vie minusta jotenkin kaikki mehut, energia on kateissa, ilo ja onni sen mukana myös kateissa. Muistan tämän ilon ja onnen tunteen minkä kesä saa minussa esille. 

Kevättä kohti mennään!

Pikaruokaa töiden jälkeen ja eka kosketus Rediin

Lupailin itselleni uuden vuoden kunniaksi, että joka sunnuntai tekisin suunnitelman mitä syön viikon aikana ja tekisin kauppalistan valmiiksi. Olisi paljon helpompaa mennä kauppaankin, kun olisi valmis suunnitelma eikä tarvitsi suorittaa sitä hyllyjen välissä juoksua, miettien mitähän tänään ostaisi.


Yksi päivä tällä viikolla, kun tulin töistä kotiin ja yllätys, yllätys taaskaan ei ollut mitään ruokaa valmiina. Listaakaan ei ollut laadittu valmiiksi. Puolustus, eilen ei ollut sunnuntai vaan tiistai. Eli ensi sunnuntaina aloitan tämän "urakan".

Kotiin tullessani avasin jääkaapin. Mielestäni siellä ei ollut mitään mistä olisi voinut tehdä ruokaa. Vaikka oikeasti meillä on kaapit ja pakastin niin täynnä tavaraa, jos tulisi sotatila pari kuukautta ainakin menisi hyvin eikä nähtäisi nälkää.

Kaappeja availlessani löysin spagettia (gluteenitonta), tonnikalaa, tomaattimurskaa, valkosipulia, chiliä, kapriksia ja jääkaapissa oli vielä avaamaton parmesanjuusto paketti. Ei kun spaketit kiehumaan ja tein seuraavanlaisen kastikkeen.

Pannulle oliiviöljyä siinä kuullotin valkosipulit ja chilin sekaan heitin purkillisen tonnikalaa. Paistoin ne kevyesti, lisäsin tomaattimurskan. Mausteeksi vähän suolaa, pippuria ja kapriksia. Pöydälle oli jäänyt puolikas sitruuna sen vielä puristin sekaan. Siinä kastike sitten porisi sen aikaa kun spagetti kiehui. Tämän valmistus kesti kokonaiset 15 min.

Tässä teos on valmiina. Jotain vihreää tässä olisi voinut olla, mutta ei nyt ollut kotona, kun tilliä ja se ei oikein tähän kattaukseen sopinut. Uskokaa tai älkää tämä oli kaiken kukkuraksi ihan törkeän hyvää. Suosittelen kokeilemaan!

Viime lauantaina kävin ensimmäisen kerran kauppakeskus Redissä. Jotenkin tuli surkea olo, kun yrittäjänä mietin niitä kauppiaita ja kahvilan pitäjiä ketä siellä on. Iso kauppakeskus ja jessus miten oli hiljaista.Kalasataman alueella ollaan rakentamassa suurta asuin aluetta. Tuli mieleen mitenkähän ne kaikki asunnot tai edes murto-osa niistä saadaan myytyä jos ja kun saadaan varmasti sitten tuo kappakeskuskin olisi kannattavampi ja ihmisiä virtaakin olisi enemmän. Kukahan tämänkin suunnitelaman on toteuttanut?

Vielä pari omaa erityistä plussaa tuosta Redistä. Food Market on loistava ravintola konsepti maailmalta. Mistä löytyy varmasti monen makuun hyvää ruokaa edullisesti. Olisi mahtava lounas paikka. Redissä oleva K Market oli satsannut erilaisuuksiin, mutta hintataso oli mielestäni kallis. Ruohonjuuressa oli hyvä valikoima sitä suosittelen myös.

Minun vuosi 2018

Mitä tein alku vuonna 2018?

Hyvä kysymys, joka vuosi mietin "miksi en muista mitä alkuvuosi pitää sisällään". Ehkä työni luonne on sellainen, että aika kuluu siellä ja ei ole mitään erityistä kerrottavaa tämän ajan jakson tapahtumista. Ainoa mitä sieltä nyt näin jälkikäteen pulpahtaa esiin on Paula Heinonen ja Terveyden tukipilarit kurssit. Sieltä on tullut paljon hyviä oppeja sekä viisauksia. Kiitos ihana Paula!

Huhtikuussa alkoi tapahtua.

Sain jotenkin äärimmäisen näppärästi  vuosi sitten huijattua miestäni ja hän lupautui lähteä kanssani keväämällä pitkän viikon lopun viettoon Prahaan. Maaliskuun loppu tuli käsille  oli aika istua sinisille siiville ja suunnata kohti Prahaa.

Minun piti jo silloin aikoinaan kirjoittaa tarina meidän matkastamme, se sitten kuitenkin jäi. Tässä nyt pari otosta matkaltamme. Pienen tarinan kera.

Tämä Kaarlensilta, lienee yksi Prahan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Olen kuullut, että siltaa sanotaan jopa yhdeksi maailman kauneimmista silloista. Toiset varmaan tykkää ja toiset ei. Aamulla, kun ylitimme sillan ihmisiä ei juurikaan ollut, mutta ilta päivällä ihmisiä oli tungokseen asti.

John Lennonin seinä. Tätä muuten etsittiin, oli jotenkin "piilossa". Mieheni ei ymmärtänyt miksi tämä paikka minun oli ehdottomasti nähtävä. Totesi nähdessään jotenkin tyyliin "ihmeellistä töhryä pitkin seiniä, mitä tässä nyt on nähtävää"

Madame Tussaudsin museo. Näitähän on aika monessa kaupungissa. Minä en ollut aikaisemmin käynyt missään niistä. Tästä paikasta tykkäsin. Tämä ikuistus johtuu ihan siitä, että Jim Carrey on näyttelijä ketä en ole koskaan voinut sietää ja siksi Marko halusi ikuistaa tämän hetken.

Jos olette ajatelleet mennä Prahaan. Upavouka nimisessä ravintolassa oli Historical Fantasy Show. Mikä sisälsi viiden ruokalajin illallisen ja juomat. Show oli miekkailua, tulta ja tanssiesityksiä. Kellarimaisessa hämärässä miljöössä. Me molemmat tykkäsimme paikasta, ruuasta ja showsta. Kellari oli niin hämärä, että kuvia sieltä ei oikein saanut otettua.

Toukokuussa alkoivatkin helteet, kuka silloin olisi arvannut mikä mahtava kesä onkaan tulossa. Kesällä täällä koti Suomessa minun lempi paikkoja oli Sipoon korven metsä, koti piha ja oma ihana puutarha.

 

Lenkillä Sipoon korven metsässä

 Koti pihalta lasten järjestämiltä äitienpäivädinnereiltä.

Touko - Kesäkuun vaihteen vietin lasteni kanssa Thaimaassa. Thaimaassa on kaikkea mitä ihminen voi vain toivoa. Kaksi asiaa mitkä siellä minä haluan nostaa parasta listalle on lämpö ja hyvä ruoka. Meillä on vielä suurena plussana omasta takaa opas, tulkki, matkan järjestäjä ja kaikkea siltä väliltä.

Lento Bangkokkiin kesti  yli kymmenen tuntia. Aika meni nopeasti leffoja katsellen ja välillä vähän torkuinkin. Bangkokissa vaihdettiin konetta ja lennettiin Koh Samuille.

 Meidän hotelli oli aivan rannan tuntumassa. Mikä oli ollessa.

 Näitä me siellä juotiin. Koh Samuilla meidän seurana oli ihana Lotte. Hyvin Lotte kesti meidän perheen hönötyksiä.

Tuolla Koh Samuilla me olimme viikon verran ja sieltä lennettiin takaisin Bangkokkiin. Bangkokista  ajettiin taksilla Pattayalle. Tuo paikka taitaa olla se mikä on lähes jokaiselle Suomalaiselle tuttu tai siitä on ainakin jonkunlainen mielikuva. Minulla tämä oli nyt toinen kerta, kun siellä kävin. Mikä tuli tällä kertaa täytenä yllätyksenä Pattayalla on myös viinitila. Vierailimme siellä, vähän viinejä maistelemassa.

Näkymä viinitilalta

Pattayalla ollaan. Jossain korkealla mäellä mistä näkyy koko "kylä"

Muutama päivä Pattayalla ja sieltä takaisin Bangkokkiin. Tuktukin kyydissä pitkin Bangkokin katuja. Tiivis tunnelma, mutta hyvin mahtuu.

Bangkokissa viimeisenä iltana kävimme River  Cruiser risteilyllä missä pääsimme ihailemaan öistä Bangkokkia joelta käsin. Risteilyyn sisältyi aivan loistava Thaimaalainen buffet, tuossa alla yksi kuva sieltä.  Saifonin äiti oli meidän matkaseurana Bangkokissa.

Tässä alla vielä pari kuvaa siitä miltä Thaimaassa ruoka näyttää. Ihan oikeasti voisin elää pelkällä
Thaimaalaisella ruoalla.

 

Thaimaalainen buffee

Tosin tästä kuvasta mieheni sanoi, "mitä nuo kukat tekee lautasella".

Suomen kesä oli aivan mahtava säät suosi ja helli. Tehtiin Miian kanssa retki Jämsänkoskelle äidin luokse kauniina kesäpäivänä. Täällä tehtaan varjossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. Silloin en ehkä edes tajunnut miten kaunista seutua keski-suomi onkaan.

Jämsänkosken tyttö paperitehtaan varjossa

Syyskuussa vierailin Ruotsissa tyttäreni Miian luona.  Miian luona olen aina lomalla. On ihanaa vain olla, kävellä pitkin Tukholman katuja, rantoja. Käydä syömässä, shoppailemassa ja nauttia äiti-tytär laatu aikaa. Joka kerta Ruotsissa ollessani jaksan ihmetellä  ruokakauppoja, miten ne on ovatkaan niin erilaisia kuin täällä meillä Suomessa. Tässä pari kuvaa paikallisesta marketista.

Syyskuun lopussa minusta tuli mummo. Olin aina jotenkin kuvitellut, että en minä hurahda jos ja kun saan lapsen lapsia. Ehkä kuitenkin olen  hurahtanut, tähän niin ihanaan  Oliver poikaan.

Oliver oli mukana mummon synttäridinnerillä marraskuussa.

.

Marraskuussa aloitin opiskella. Puoli toista vuotta vietän näiden kirjojen parissa. Toivonkin, että tämän jälkeen pystyn laajentamaan omaa osaamistani myös ratkaisu keskeisen coachingin puolelle

Vuosi 2018 oli ihana vuosi. On toki ollut monta notkahdustakin matkalla, mutta niitä ei kannata laskea, pitää ottaa oppia ja jatkaa eteenpäin. Itselläni mennyt vuosi on ollut henkisen kehityksen vuosi.  Haluan jatkaa tuota linjaa oppia vielä paremmin kunnioittamaan ja arvostamaan itseäni tämän kautta pystyn olemaan ystävällisempi ja kannustavampi ihminen myös muille.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2019