Tammikuun viimeisen viikon tahdit

Tammikuu alkaa olla loppusuoralla ja kuinka ollakaan omat vuosi-ilmoitukset ovat tekemättä. Suoraan sanoen ei voisi vähempää kiinnostaa. Tapani mukaan taistelen ne loppuun taas perjantaina yön viimeisinä hetkinä ja luultavasti verottajan katso-palvelu on silloin tilapäisesti poissa käytössä tai niin ruuhkautunut, että lennän sieltä jatkuvasti ulos tai kone muuten vain jumittaa. Ei sillä, että jotenkin kokemusta olisi tämän asian tiimoilta :)

Juuri tuon kuvan mukainen olotila on, kun ajattelenkin niitä tekemättömiä vuosi-ilmoituksia.

Tässä vaiheessa totean suutarin lapsella ei ole kenkiä. Sarasvuo on tosin joskus aikoinaan sanonut, että tuota fraasia ei saisi käyttä. Mitäpäs tuosta, taas tuli kuitenkin käytettyä.

Marko lähti tänään aamulla purjehtimaan Italiasta kohti Kreikkaa ja Corfun saarta. Suunnitelmissa oli, että hän jatkaa sieltä kohti Turkkia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Turkki saa tällä erää jäädä ja veneen satamapaikaksi tulee Kreikka. Olemme etsineet satamaa minne veneen voisi jättää toviksi. Markon ja Aapon olisi tarkoitus lentää kotiin joksikin aikaa. Itse odotan Markon kotiintuloa kuin kuuta nousevaa.
Välillä tämä yksin olo korpeaa niin paljon, että hermokin on ihan pinkeä ja aika tuntuu niin pirun pitkältä. Elämä on!

Viikonloppuna saan nuorison kotiin Vaasasta ja Mikkokin tulee lauantaina armeijasta pikalomalle. Eli viikonlopuksi on tiedossa menoa ja meininkiä.

Pikku hiljaa voisi suunnistaa kohti höyhensaaria. Viime yönä heräsin ainoastaan seitsemän kertaa välillä oli kuuma välillä kylmä eli tähän on tultu.