Vastoinkäymisten, epäonnistumisien ja osittain huonon tuurin siivittäminä on takkuisasti taitettu tätä alkavaa toukokuuta. Tästä kaikesta on seurannut, että hermot ovat olleet riekaleina ja kaikki on tuntunut sen vuoksi raskaalta ja vastenmieliseltä.
Olen yrittänyt keksiä itselleni jotakin mielekästä ajateltavaa ja tehtävää tuon stressaavan tilanteen johdosta. Pari vuotta romukopassa olleen poliittisen "huippu-urani" kaivoin esille ja puhalsin sen päältä kaikki pölyt pois. Eli Porvoon seudun kokoomus naiset jäivät historiaan, uusi lehti on käännetty ja Tikkurilan Kokoomus on saanut uuden jäsenen. Odotan innokkaasti mitä se tuo tullessaan ja miten siellä saan jalansijaa. Nyt jo voin sanoa, että odottavan aika on pitkää.
Ensi viikonloppuna pääsemme jännittämään Eu-vaaleja ja niiden tuloksia. Oma ehdoton suosikkini on Alexander Stubb. Näiden vaalien jälkeen tuleekin kokoomuksen puheenjohtajakilpa ja kaikille facekavereilleni varmasti onkin tullut jo varsin selväksi, että oma suosikkini sinne on Jan Vapaavuori.
Ihanan positiivisen nosteen on tuonut aurinkoinen sää viikonloppuna. Mikä jatkuu edelleen, alla tämän ensimmäisen kesäisen päivän lämpötilalukemat:
Viikonloppu on mennyt enemmän ja vähemmän ruuan merkeissä. Hyvää ruokaa kotona ja eksottisia makuelämyksiä ravintolapäivillä Helsingissä.
Miian kanssa tehtiin terveyspizzaa.
"Läskit" paistumassa Ruttopuistossa
Elämäni valot Mikko ja Miia
Sunnuntaina Mikko vielä teki ennen "sotahommiin" lähtöä salaatin ja piilotti sen alle karitsan sisäfilepihvin.
Sunnuntaina Mikko vielä teki ennen "sotahommiin" lähtöä salaatin ja piilotti sen alle karitsan sisäfilepihvin.
Marko on tänä aamuna rantautunut Aapon kanssa tutulle Mallorcan saarelle ja siellä Port Pollensan satamaan. Voi elämä ja kevät täällä olen ja Marko siellä. Ollakseni rehellinen, tuonne Espanjan rannoille tekisi mieli ihan pirun paljon, mutta ei auta ei. Täällä olen ja jatkettava on.
Aurinkoinen keli jatkukoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti