Kokoomus, kunnallisvaalit ja kukat niistä on minun päiväni tehty.

On hurahtanut melkein kolme kuukautta ja yhtään päivitystä en ole saanut loppuun kirjoitettua. Monta olen aloittanut, mutta kesken ovat jääneet.

Mitäkö minulle kuuluu?

Talvi meni monen moisen duuniasian kanssa painiessa. Se siitä ja sen kestävyydestä, eteenpäin sanoi mummokin lumessa. Onneksi kevät on tulossa, aurinko paistaa ja lumi sulaa. Kohta saa kädet oikein kunnolla multaan.

Takapihalla, talon nurkalla on jo elämää.

Tänään aamupäivällä pönötettiin Hakunilan ostotarilla Kokoomuksen teltalla. Kunnallisvaalit ovat tulossa. Minua ei voi äänestää, koska itselläni ei ollut mielestäni mitään sellaista agendaa saati sitten aikaa lähteä omaa kampanjaani toteuttamaan.

Hyvä ystäväni Ann-Mari Patshijew on ehdokkaan ja hänen kanssa tänäänkin taas mennä töhötimme ensin vähän kampanjoimme ja jaoimme kynsilakkoja.

Muista Vantaalla numero 497

Kynsilakat oli jaettu ja hodarit syöty, matka jatkui Tuusulan kukkataloon.

Sekaisin siellä meni keskellä ihanaa kukkamerta. Ostettiin kukkia ulos ja sisälle.

Kukat tuli kotiin, ne on kuitenkin vielä pakko jättää sisälle odottamaan, että tuo sää vähän lämpenisi.

Kasvihuoneessa kävin ensimmäistä kertaa talven jälkeen, silmissäni kiilui vain ne ostetut kukat ja niiden istutus. Ei auta, ei auta vielä on ihan pakko odottaa. Josko ensiksi siivoaisi tämän kasvihuoneen, mikä näyttää nyt ihan romuvarastolta.