Tammikuu on taitettu ja helmikuu saatettu alkuun. Kalaöljyt, uusi ruokavalio ja tuleva polvileikkaus ovat viimeaikoina pyörineet ajatuksissa ja tuoneet uutta potkua väsyttävään oloon ja eloon. Jospa minunkin lääkitys olisi kohta kohdallaan ja hermot taas balanssissa.
Kaivelin meinaan tuolta kaapin perältä esille Paula Heinosen kirjat. Olen niitä nyt iltaisin lukenut ja taas kerran todennut ja ihmetellyt miten ihminen voi olla niin urpo, ettei katso mitä suuhunsa työntää.
Kirjasta Satumaista voimaa arkeen löytyi äärimmäisen hyvä toteamus. "Viisikymppisenä mennään lääkäriin ja laboratorikokeisiin, kun joka paikkaa kolottaa ja on karmea olo. Kokeiden tulokset ovat normaalit ja olet ns. terve." Näinhän se kävi juuri minullekkin ja se on nyt pistänyt miettimään, että jotain on pakko tehdä.
Tuossa kaksi kirjaa, mitä ihan oikeasti suosittelen kaikille.
Ensi viikolla pääsen vihdoinkin sairaalaan missä leikataan minun vasen polvi. Saan senkin kuntoon ja kohta voin taas mennä lenkille ilman kipua ja tuskaa. Ihanaa kohta on keho ja mieli kunnossa. Kevättä kohti ja uskotellaan, että uusi lumi on vanhan surma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti