Toukokuu on taittunut kesäkuulle. Lämmin ilma on vihdoinkin saapunut Suomeen. Eilen lauantaina illalla meillä kotona sisällä oli lämmintä yli 50 astetta. Jos haluaisi valittaa olisi kitinän ja rutinana paikka, mutta ei valiteta tätähän tässä on odotettu koko talvi.
Torstaina junailin kohti Suomen Turkua, rakaan lapseni valmistujaisjuhliin. Tähän ikään on eletty ja oli ihan ensimmäinen kerta, kun vierailin Turun kaupungissa. Kaunis kesäinen kaupunki, joka muistutti etelä eurooppalaista kaupunkia. Oli ihan toista, kuin tämä lähiö ghetto Vantaa. Sanoinkin nuorisolle, että älkää ihmeessä muuttako tänne Vantaalle eihän täällä ole mitään. Tietysti pitää ottaa huomioon, että tämä on minun mielipiteeni ja jokainen meistä arvostaa niin eri asioita.
Mikko sai ansioikkaasti päätökseen omat opintonsa. Hänestä tuli nyt kokki. Taitajakisojen 5 sija ja Turun keittiömestareiden stipendi parhaista kädentaidoista hieno saavutus nuorelle miehelle. Mikolla on kaikki elämä edessä ja jokainen portti avoinna.
Turun keittiömestareiden puheejohtaja ojentamassa Mikolle stipendiä ja dipolomia.
Onnellinen vastavalmistunut
Mikko vei Maman työpaikkansa Blankon terassille lounalle ja siinä samalla joimme Mikon maljat.
Perjantai päivä oli Turussa lämmin ja kaunis. Lounaan jälkeen pieni shoppailu kierros Turussa sen jälkeen menin hotellihuoneeseen otin päiväunet ja valmistauduin illan juhliin Turun linnassa.
Kaksi maailman ihaninta, rakkainta ihmisitä lapsoset Miia ja Mikko
Mama ja lapset
Juhlinta Turun linnassa päättyi nuoriso siirtyi omille teilleen. Juhlien päätteeksi tuli rankka sadekuuro. Sade tietää onnea ja on elämän vertauskuva. Tästä on hyvä jatkaa.
Oma iltani Turun yössä jatkui. Tapasin hyvän ystäväni menneiltä vuosilta. Elämä oli vienyt meitä eteenpäin ja kohdellut jo kaltoin puoli sekä toisin. Saimme aikaa kulumaan yhdessä tunnin jos toisen. Edellisestä tapaamisesta oli kuulunut yli 20 vuotta, mutta se ei menoa haitannut.
Intohimoisena Vares fanina pääsin tutustumaan myös Ravintola Vanhaan apteekkiin. Lauantaina, kun kotiuduin Vantaalle kauhukseni kuulin, huomasi, että viimeinen Vares elokuva Pimeyden Tango oli ostamatta ja näkemättä. Eikun kauppaan ja onneksi se löytyi. Lauantai illan vietin sohvalla herra Varesin seurassa. Tuli siinä sivussa katsottua myös toinen lemppari Niskavuori missä Satu Silvo näyttelee Ilonaa. Tätä elokuvaa olen etsinyt kaupoista jo pitkään ja nyt sekin löytyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti