Menorcalla Mikon ja Markon kanssa

Porto Cristo oli kaupunki missä oli venesatama, uimaranta, rantabaareja sekä kävelykadulla pieniä kauppoja missä oli erilaista turistikrääsää myynnissä. Mukavaa vaihtelua oli, että venepaikka oli vierasvenesataman laiturissa ja siitä pääsi ilman kumivenettä kaupungille. Venepaikka nyt ei ollut ihan parhaasta päästä, koska vieressä oli bensamittari ja veneen kannelta nähtävyytenä oli telakka missä korjattiin veneitä.

Mikko Porto Criston rannalla

Hevoshommat saatiin päätökseen

Maanantaipäivä jännitettiin ja hermoiltiin saadaanko puuttuva ratsastaja mastoon. Ratsastaja saatiin, Marko asensi osan paikalleen purje oli taas kunnossa ja matka voisi jatkua. Illalla ennen seitsemää köydet olivat irti a yöpurjehdus alkoi.  Yöllä oli heikko myötätuuli, mutta silti pääsimme taittamaan purjeilla koko matkan. Aalto ei ollut juuri lainkaan, joten kaikin puolin Mikon ensimmäinen purjehduskokemus oli miellyttävä ja mukava. Kuu ja tähdet saattelivat meitä osan matkaa, muutaman meduusan saattoi myös merestä havaita.  Saavuimme suunnitelman mukaan aamun sarastaessa noin puoli kahdeksan aikaan Menorcan  Puerto de Mahonin satamaan.

Satamaan saavuttaessa löytyi mukava, rauhallinen venepaikka  ponttoonilaiturilta missä on sähköt ja vesi.  Kumivene piti taas laskea alas, että pääsemme rantaan ja kaupungille. Aamupäivällä parin tunnin unet ennen pikaista kaupunkikierrosta. Tuulet näyttävät siltä, että vietämme täällä pari päivää ja tutustumme kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin.

Kaupunki on rakennettu jyrkille kalliorannoille. Venesatamasta on lukuisa määrä portaita askellettava ennen kuin kaupunki häämöttää. Portaiden puolessa välissä pitää ottaa jo happea ja jalat huutavat hoosiannaa. Kuntoilusta käy shoppailureissut, kuusi tuntia tänäänkin Mikon kanssa kaupunkia kiersimme. Olen yllättynyt miten paljon täällä on musliminaisia huivit ja hunnut päässä. Muuten kaupunki näyttää ihan tavalliselta keksikokoiselta välimeren kaupungilta. Turistikausi alkaa olla  lopussa rantabaareja on suljettu ja mikä parasta turistihärpäke myyjiä ei enää ole joka kadun kulmassa.

Sää on ollut tänään päivällä aurinkoinen ja lämmin, mutta iltaisin on jo sen verran viileä, että pitkät housut ja takki on pitänyt ottaa ulkoillessa matkaan.  Iltaisin olemme istuneet veneessä lukien kirjoja,  Espanjan televisio-ohjelmia olemme täällä Menorcalla päässeet katsomaan ja minä sain eilen päätökseen Dexterin viidennen tuotantokauden, jotka ladattiin läppärille ennen lähtöä. Tänään taidan siirtyä kuudenteen kauteen. Mitenkään en ole koukussa tähän sarjaan :)

Perämiehet laiturilla

Perjantai-iltana matka jatkuu täältä Menorcalta kohti Sardiniaa.