sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Unelmat, mikä on sinun unelmasi?

Pitkän hiljaisuuden jälkeen taas täällä. Reilun viikon kestänyt flunssa on vienyt voimat lähes totaalisesti. Enää on  onneksi jäljellä  vain järkyttävä yskä. Yskiessä tosin sattuu jokaiseen lihakseen ja tuntuu, että rintakehästä joku yrittää väkisin pyrkiä ulos.

Aamukahvilla luin erään bloggarin kirjoitusta unelmista. Tämä oli innostava ja lähellä oleva aihe.

Viimeiset  vuodet olen rumasti sanottuna vetänyt "stressi perseessä" ja siinä touhussa on unohtunut oma hyvinvointi ja jaksaminen. Moni aamu on ollut vaikea ja itkun kanssa olen saanut itseni liikkeelle, painavin ja raskain askelin. Ympärilleni kaasantunut negatiivinen "kenttä" sai aikaan sen, että makasin sen kaiken negatiivisuuden seassa ja ruokin sitä. En pystynyt näkemään ja kokemaan ympärilläni tapahtuvia positiivisia asioita.

Meidän jokaisen ihmisen ympärillämme tapahtuu paljon, kaikkiin ei tarvitse vaikuttaa, ottaa kantaa saati sitten murehtia niitä. Tuo lista on lähinnä itselleni muistutuksena siitä, että jatkuva murehtiminen ja stressaaminen syö miestä ja naista.

Haluan muuttua ja välittää itsestäni. Haluan unelmoida.  Osa unelmista toteutuu ja osa jää haaveeksi. En kuuntele, jos joku sanoo minulle  olet hullu tuo ei tule koskaan toteutumaan.

Juuri nyt unelmoin omasta pienestä hyvinvointikeskuksesta. Unelman keskellä on piste jossa lukee hyvinvointikeskus ja mitä sen ympärille rakentuisi ja missä muodossa kukaan ei voi sitä tietää. Olen päättänyt läheä rakentamaan tätä unelmaa

Ilmoittauduin Paula Heinosen FLT koulutusohjelmaan. Koulutus alkaa nyt syyskuussa ja kestää vajaan vuoden. Mikä minusta sitten isona tulee, katsotaan ja kuulostellaan. Ensimmäinen askel on otettu.

Mukavaa syksyistä sunnuntaipäivää kaikille. Voikaa hyvin ja antakaa aikaa itsellenne. Eläkää hetkessä. Älkää välittäkö siitä mitä joku muu sanoo tai ajattelee. Muistakaa välillä ajatella "itsekkäästi" vain itseänne.


-Tuija 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti