24- 25.3.2013
Tänään tutustuimme Sinesiin. Hiljaista oli, kaupungilla ei ollut kahviloita ja muutamaa ruokakauppaa lukuun ottamatta mikään auki. Päivä sattui olemaan joku ”Jeesus pyhä” en tiedä kuinka paljon sillä oli osuutta asiaan. Maailman matkaaja Vasco Da Gaman patsas löydettiin kirkon kupeesta.
Paikalliset olivat käyttäneet kaiken mielikuvituskapasiteetin ja nimenneet kaiken Vasco Da Gaman mukaan oli kahvilaa, parturia, silmälasiliikettä yms. Ainoastaan kiinalaiset kauppiaat olivat säilyttäneet omat helposti äännettävät kaupan nimet.
Ranta oli remontissa ja se ei kauheasti houkutellut.
Kaikki tarvittava oli nähty. Joten päätimme lähteä yötä vasten purjehtimaan seuraavaan kohteeseen. Saimme purjeet nostettua juuri ennen auringon laskua ja näin matka voi alkaa. Alku matkan aikana nopeutemme vaihteli 4: stä solmusta eteenpäin ja välillä pääsimme taittamaan matkaa mukavalla 8,6 solmun nopeudella. Yöllä tuuli tyyntyi niin, että vauhti lähes ”tyssäsi” . Tätä lystiä kesti reilu tunti ja sen jälkeen matka taittui taas noin viiden solmun nopeudella.
Matkalla sain opastusta ja opin tekemään muutamia helppoja asioita itsekin, ettei aina tarvitse pyytää Markoa apuun. Kaasuhellan käyttö on onneksi ollut tuttua jo pikkutytöstä asti joten ihan alkeista minua ei ole tarvinnut alkaa opettamaan. Purjeiden reivauksen, kaikki nuo ”triljoonat” mittarit ja niiden tulkinnat kuitenkin jätän Markolle. Ei sillä etten osaisi, mutta se on miesten hommia….hah hah
Sen verran luottoa yön aikana sain, että Marko meni vajaaksi tunniksi lepäämään ja minä jäin vahtivuoroon. Vahtivuoroni päättyi, kun toisen aluksen valot ilmestyivät näkyviin ja AISsistakin pystyin varmentamaan, että kyseessä on alus eikä mikään minun oma valohallusinaatio. Itse nukuin yön aikana alle kolme tuntia. Matka taittui ja maanantaina aamupäivällä kello 11.00 mennessä Marko oli suorittanut kaikki satamarituaalit, sekä tullin paperit ja vene oli omalla paikallaan vierasvenesatamassa.
Tämän jälkeen hetken huilaus, kuppi kahvia, suihkuun ja taas valmiina tutustumaan uuteen paikkaan Portimaon kaupunkiin. Mikä on esitteen mukaan viimeinen turvallinen satama ennen välimerta. Mitä sitten liekkin tuo lause tarkoittaakaan.
Kaupungilla kävelimme neljä tuntia. Ravintoloita ja kuppiloita täälläkin riitti. Yhdestä rantakahvilasta löysimme kivan ulkoterassin mihin aurinko paistoi mukavasti ja mikä parasta siellä oli ihanat jäätelöannokset ja niiden ohittaminen oli mahdoton tehtävä.
Saldona tästä Sinesin yli viiden tunnin kävelystä, yöpurjehduksesta ja taas Portimaossa neljä tuntia jalkojen päällä sinne sun tänne hortoillen… Sikeät yöunet ja palanut nenä. Ei ole tullut mieleen, että aurinkorasvakin on keksitty. Pitää varmaan sellainen purkki jostain hommata. Tosin en tiedä paljonko se tuolla kaapissa auttaa.
Tiistaipäivä vietetään täällä Portimaossa, koska tuulet eivät ole suotuisat ennekuin vasta keskiviikkona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti