Pala Korsikaa

Takana neljäntoista tunnin yö unet. Tuli otettua edellisen yön univelat takaisin. Tämä Bonfacion kaupunki on ensi vaikutelmaltaan hieno ja erilainen. Kaupunkia ympäröivät vuoren jyrkänteet ja tuolla yhdellä jyrkänteen harjalla on linna. Satama on suojainen, tosin aika hiljainen jo tähän aikaan vuodesta. Kesällä täällä on varmasti menoa ja meinikiä enemmän. Rannassa on lukuisa määrä ravintoloita mistä jo suurin osa on kiinni ja iltaisin asiakkaita on kovin vähän.

Ravintolamaailmaa, taitaa olla talvi tulossa tännekin.

Hintataso täällä hipoo  Suomen hintoja, varsinkin vaatteet ovat kalliita merkkivatteita mitä tällä on myynnissä Michael Kors, Burberry, Hugo Boss jne. Viinitkin ovat kalliimpia kuin Espanjassa tai Portugalissa. Täältä löytyy pala Ranskalaista oloa ja eloa. Eihän tuo ole ihme, kun saari kuuluu Ranskalle.

Paikallisen karkkikaupan vartija

Eilen illalla kävimme ulkona syömässä.  Ruoka oli hyvää, jokainen sai mieleistään tarjolla meidän pöydässä oli kalaa, lihaa ja simpukoita. Jälkiruuissakaan ei säästelty tiramisu ja creme brulee maistuivat hyviltä.

Nyt on aikainen lauantai aamu. Aamut ovat täällä kosteita yön jäljiltä. Liinavaattetkin ovat ikävän nihkeitä ja märän oloisa aamuisin. Tosin on siihenkin pikku hiljaa jo tottunut.

Tänään lähdemme pois tästä sataman tuntumasta. Siirämme veneen tuohon sataman lähellä olevaan poukamaan missä saamme olla rauhassa. Tarkoituksena on mennä sukeltamaan, snorklaamaan ja uimaan. Aapokin pääsee vapaasti juoksemaan rannalla. Tässä satamassa Aapolla on ollut lieviä vaikeuksia, koska tuossa vastapäätä on ravintola mistä tulee ruuan tuoksu ja sinne koiran tekisi kovasti mieli mennä katsomaan saisiko sieltä jotakin evästä kaapattua.

Tänne jyrkänteelle kävely kävi kuntoilusta ja pari kertaa piti matkan aikana ottaa happea.

Mikko ja Aapo iltahämärissä

Koiria on paljon näkynyt tämän matkan aikana, mutta meidän Aapo on husky ja ne huskyn silmät, niin koira jää kyllä useamman mieleen. Moni tulee sille puhumaan, rapsuttamaan ja kyselemään meiltä milloin mitäkin. Ravintoloissa tuodaan Aapollekin  herkkuja tai usein ainakin kysytään tuodaanko koirallekin vettä. Monessa turistin kamerassa taitaa olla meidän Marko ja Aapo.

Tänne olisi tarkoitus tänään siirtyä, täällä pääsemme uimaan ja sukeltamaan. Sininen taivaskin on jo tullut esille, päivä alkaa valjeta tällä saarella.