Stintinon satamapaikka ei paljon maksanut kolme yötä saatiin
sillä hinnalla mitä usein joutuu pulittamaan yhdestä yöstä. No jaa, eipä tuo
ole ihme, koska täällä ei ole yhtään mitään. Tosin tuostakin asiasta voidaan
meidän perheessä olla useampaa mieltä. Markon mielestä tällä on kaikki mitä
tarvitaan satamassa kahvila mistä saa cafe americanon, coca colaa ja tupakkaa.
Koiran "kusetuspaikka" on ihan tuossa huudeilla. Ruokakauppa on
tuolla kumivenematkan päässä mistä saa
lisää coca colaa, suklaata ja jotain mitä voi syödä helposti ja nopeasti ennen
nukkumaan menoa.
Yksi pieni negatiivinen seikka voidaan mainita. Tänään
ajoimme kumiveneellä satamassa sijaitsevalle bensa-asemalle tankkaamaan
kumivenettä. Rantaan asteli nuori naikkonen korkokengät jalassa, huulet oli
rajattu niin, että mieskään niitä ei voinut olla huomaamatta. Marko sai luvan
tankata ja kuinka ollakaan bensaa tuli 1,3 litraa ja siihen se loppus.
Naikkonen siinä sitten nosteli käsiään ja totesi, että nyt loppu bensa siitä
bensapumpusta. Siinä sitten kyselimme koska tulee lisää vastaus oli hyvin ympäripyöreä
"en tiedä, ehkä huomenna" Me lähdimme jatkamaan matkaa, bensaa ei
saatu joten kahtellaan kuin kauna ajellaan, soudetaan sitten jos bensat loppuu.
Uimassa on käyty vesi
tunti aluksi hieman kylmältä, mutta eipä se kauan sitä ollut. Marko kävi sukeltamassa
ja tarkasti kölin, kaikki oli ok maalit olivat vain vähän lähteneet satamaan
tulleessa kevyessä pintakosketuksessa.
Mikko on viihtynyt päivällä Vareksen kanssa. Hyvin ne päivät menee ja
nopeasti vaikka ei paljon mitään teekkään.
Illalla kävimme syömässä paikallisessa Ravintolassa Lu Fanali. Etukäteen olimme netistä lukeneet
ja tämän ravintolan pizzoja kehuttiin siellä. Odotukset olivat korkealla. Mikko
pizzassa oli hevosenlihaa ja ranskanperunoita, minun pizzassa oli anjovista,
Markolla taisi olla aika normikauraa kinkku-ananas. Ei tainnut meillä
kenelläkään jäädä ikävä noita pizzoja. Jälkkäriksi tilasimme jätskiannokset
jäätelössä oli säästelty puuttuva jäätelö oli ilmeisesti korvattu
kermavaahdolla. Tiramisutkin olivat sieltä ravintolasta loppu.
Saarella oli myynnissä käsitöitä, mitä minä en olisi edes
ilmaiseksi kotiini vienyt. Halvaksi tuli koska mitään ylimääräistä ei tuolta
saarelta matkakassiin kerääntynyt.
Ei ollu ruuhkaa tässä pizzeriassa.
Rentoja kissoja oli kaupungissa, Aapolla olisi ollut paljon kavereita jos olisi koiruus saanut olla irti.
Sintinon kaupunkia, hiljaista oli turuilla ja toreilla.
Ei ollu Vuittonia, mutta yllätys, yllätys rautakauppa taas löytyi.
Keskiviikko iltana seitsemän maissa lähdimme Stintinosta
jatkamaan matkaa kohti Korsikaa. Yö meni mukavasti tuuli kuljetti ja matka
joutui. Kuu oli poistunut, pilviä oli paljon joten taivas oli aika synkkä.
Salamat valaisivat loppu matkasta menoa. Onneksi ei tullut mitään jumalatonta
syysmyrskyä kera ukkosen, koska ukkonen on jotain mikä ei ihan nouse top ten
sarjaan. Saavuimme aamulla aikaisin Korsikalle ja Port de Bonifacion satamaan.
Pyörimme tovin sataman edustalla odottaen, että aurinko nousee ja sen jälkeen
matkaamme kohti satamaa. Satamaan johtava jokimainen lahti oli todella upea. Lahtea
ympäröi kallio seinämät joiden päällä oli taloja lähellä kallion reunaa, mistä
oli pudotus merelle.
Nyt on vene saatu laituriin. Satamapaikka on maksettu, jos
edellinen oli edullinen tämä on sitten ihan jotain muuta. Pari päivää nyt
vietellään täällä ja mietitään mihin seuraavaksi matkamme suuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti