Joulu 2016

Se on Joulu nyt!

Kuvan perusteella vuodenaika voisi olla ihan joku muu kuin Joulu. Valkoista ei juurikaan näy, mitä nyt tuo valkoinen aita ja puskan takana pilkistävä auto.

Joulukoristeet ovat toimiston varaston laatikossa. Oikein koskaan en ole osannut joulua rakentaa, enkä ole sen perään haikaillut. Olen kuitenkin viime vuosina aina jouluksi koristellut toimistoa ja kotia. Tänä vuonna joulunaika on ollut sen verran haasteellinen, etten ole jaksanut joulukoristeita miettiä. Tänään itsekkin siihen heräsin, kun mieheni totesi "meillä ei ole yhtään joulukoristetta" Toimiston perinteiset pikkujoulutkin jäi juhlimatta. Tuleehan näitä jouluja, juhlitaan sitten, kun on juhlan aika.

Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista Joulumieltä. Nauttikaa siitä mitä teillä on, eläkää hetkessä ja olkaa onnellisia.

Minun marraskuu

Monesta meistä marraskuu on vuoden tylsin kuukausi. Minä olen marraskuun lapsi ja minulle kuukausi on aina merkinnyt paljon tai ainakin sitä, että se on minun syntymäkuukauteni.

Tänä vuonna marraskuu on ollut haasteellinen ja vaikea. Ilman rakkaita ystäviä, perhettä, kollegoita  ja sitä tiimiä minkä kanssa nyt työskentelen olisi ollut hukassa, pulassa ja yksin.

Syntymäpäivänäni lahjoja ja onniteluja tuli ovista ja ikkunoista.  Olen otettu kiitos teille kaikille, olette ihania.

Tiimini muisti minua kukilla, suklaalla ja kuplivalla. Kotona tuli lisää lahjoja perheeltä ja kahdelta rakkaalta ystävättäreltä. Minä pöllö en niistä kuvia älynnyt ottaa.

Toimistolla juotiin synttärikahveet.

Lisäksi lanseeraattiin tällä viikolla töissä uusi palvelupaketti, virtuaalitoimisto. Olen siitä kovin innoissan

Mikäkö on virtuaalitoimisto, tästä voit lukea lisää meidän nettisivuilta .

www.humberg.fi

Tähän postaan muutaman kuvan miltä meidän toimistomme näyttää.

Toimistomme kahvitila

Neukkari sieltä täältä ja tuolta

Toimistomme yleisilme näyttää tältä.

Välillä olen nuttura kireällä ja toisinaan se on löysemmällä, kaikesta tästä huolimatta,

rakastan työtäni ja annan sille kaikkeni.

Kirjanpitäjän päivä

Minäkö muka olen tiukka nutturapäinen kirjanpitäjä. Mitä nyt välillä ne pinnit on niin kireällä, että aivoihin asti sattuu.

Päätin näyttää teille, että kyllä mä osaan repästä. Eikä pinnit paina.

Kovasti yritin jotain tohon tauluun kirjoittaa, mutta mun mielestäni se näytti paljon kivemmalta noin siistinä ja tyhjänä.

Mun työhuoneen uusi räväkkä seinä. Seinän kunniaksi pidin omat tuparit

Siivosin pöydältäni kaikki turhat tavarat pois.

Jäljelle jäi vain todistusaineisto, mikä puhukoon puolestaan.

Minun kolme henkilökohtaista asiaa

Minun yksi suosikkibloggari on Tuulanneli. Hän ja muutama muukin on viime aikoina blogannut kolmesta henkilökohtaisesta asiasta. Heidän innoittamana minäkin päätin blogata kolmesta....

Kolme asiaa mistä pidän
Thaimaalainen ruoka
Pitkät mekot
Kesä ja kasvihuone

Kolme asiaa mistä en pidä
Kierot ja paskaa puhuvat ihmiset
Lihapiirakoista
Talvi, lumi ja jää

Kolme asiaa mitä en osaa
Laulaminen
Auton renkaiden vaihto
Moottoripyörällä ajaminen


Kolme asiaa mitä haluaisin osata
Valokuvaaminen
Koodaus ja wordpress
Meditaatio ja itsehillintä


Kolme asiaa mitkä saavat minut rentoutumaan
Tallinnan kotona hengailu, with best friend
Kasvihuoneessa touhuaminen,  kädet mullassa
Purjehtiminen

Kolme asiaa mistä puhun usein
Töistä
Politiikasta

Rakkaista lapsistani

Kolme asiaa mitä minun pitäisi tehdä
Siivota
Mennä käymään äidin luona Jämsänkoskella
Lopettaa etukäteen murehtiminen


Kolme asiaa mitä puen usein päälleni
Mekon
Villasukat
Aamutakin


Kolme asiaa mitä en pue päälleni
Korkkarit (piikkarit, liian korkeat sellaiset)
Maastokuvioiset vaatteet
Stringit :)


Kolme asiaa mitä haluaisin hankkia
Kameran
Uudet farkut
Huopaset


Kolme asiaa mitä toivoisin tapahtuvan lähiaikoina
Työmatka Riikaan
Vierailu Miian kotiin

ja....

Olen nyt keväästä saakka lukenut tätä helvetin tylsää "kirjaa" minkä itse olen osittain kirjoittanut ja kuvittanut. Haluan, että se päättyy nyt ja voin avata uuden tyhjän vihkon.

Kolme asiaa mitä tein viikonloppuna

Tämän jätän vielä väliin ja palaan tähän viikolla.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Mukavaa lauantai-iltaa

- Tuija

Viisi parasta, huonointa ja mitä kaipaan - tässä ja nyt

Viime aikoina on ollut kovin trendikästä tehdä "juuri nyt listoja" tässä tulee minunkin listani tältä kuluvalta viikonlopulta.

Viisi parasta juuri nyt

1.    Lauantaina etupihalla harvahommissa. Raitisilma teki hyvää

2.    Pitkä puhelu tyttärelle Ruotsiin, missä keskustelimme PK yrityksien markkinoinnista ja sen  kehittämisestä. Paljon tuli uusia ja hyviä ideoita.    

3.    Pari viikkoa sitten jätin kaikki viljatuotteet pois ja sen jälkeen vatsakivut ovat hävinneet tai ainakin vähentyneet.

4.    Ihanat aikuiset lapseni. He ovat pienestä jo nähneet miten paljon elämässä joutuu tekemään töitä päästäkseen eteenpäin. Tänä päivänä molemmat ovat sen tien yhdessä risteyskohdassa, luomassa itselleen uraa ja pohtimassa mitä mahdollisuuksia heillä on.

5. Juuri keitetty kahvi, mikä tuoksuu nenäni edessä.

Viisi huonointa juuri nyt

1. Pimeät aamut. Taas on se aika, kello soi ja ulkona on säkkipimeää

2. Ensimmäiset liukkaat kelit, ovat jo ovella. Nyt jo iskee paniikki!

3. Ikävät ihmiset, jotka saavat aikaan negatiivisia tunteita ja pahaa mieltä.

4. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Miten voi olla mahdollista, että omasta kehosta huolehtiminen ei vain onnistu ja tuntuu työläältä.

5. Valoisa aika lyhenee ja väsymys sen myötä lisääntyy. Ei hyvä ei

Viisi asiaa mitä eniten kaipaan juuri nyt

1. Menetetty kesä, viime kesä tuli ja meni. No onneksi uusi kesä on kuitenkin taas tulossa.

2. Rauhallista ja seesteistä hetkeä, ilman arkisia ongelmia.

3. Kehon, mielen ja yritystoiminnan mentorointia sekä sparrausta

4. Mansikoita, ihana herkku. Nyt  niitä ei ole jääkaapissa. Voihan pöh!

5. Sitä parasta ystävää kenen kanssa voisi nyt haastaa niitä näitä, noita ja parantaa tämä "paha" maailma.

Niin ihana Thaimaa, muistoja viime kesältä.

Syksyinen etäpäivä

Tänään vietän kotona loma / etäpäivää. On ihan hullua, että en käytä tätä mahdollisuutta useammin vaikka hyvin voisin. Pitäisiköhän tehdä lupaus, että muutaman kerran kuukaudessa alkaisin tätäkin toteuttamaan. Ajatuksenhan voisin jättää muhimaan.

Tosin aamulla jouduin tekemään toimistolle pikaisen visiitin, koska eilen töhöpäissäni jätin sinne hiiren. Näppäränä tyttönä kotona yritin pölliä mieheni koneesta hiirtä, noh se ei kuulemma jostain syytä käynyt. Kummallista???

Kotipäivän kunniaksi väsäsin itselleni aamiaisen.

Jokunen viikko sitten olin huonolla tuulella ja kovin väsynyt kaikkeen.  Tyttäreni Miia osti minulle kaupasta tuliaisiksi Arlan Ihana veriappelsiini - inkiväärijogurtin. Siitä tuli heti oitis minun suosikkini ja nyt sitäkin herkkua löytyi jääkaapista aamupalaksi. Jogurtissa on turvallinen sana inkivääri joten taloudessamme asuvat mieshenkilöt jättävät tuon herkun jääkaappiin.

Palanen vielä viime viikonloppua.

Meidän karviaispensaissa oli tauti, joten niiden elämänkaari päättyi siihen. Raivasin pensaat pois, poltin juuret ja maaperän niiden ympäriltä. Toivontaan, että tauti ei ole levinnyt kaikkiin marjapensaisiin mitä meidän pihalla on.

Omenoita on puusta tippunut siinä määrin, että nyt meiltä löytyy oma omenakomposti.

No onneksi tänä vuonna kauniita ja syöntikelpoisia omenoitakin on ollut ihan riittävästi.

Sunnuntain tein omanpiirakkaa ja omenasosetta pakkaseen. Siinä työn tiimellyksessä leikkasin terävällä veitsellä kunnon vekin vasempaan nimettömään. Sormi on nyt paketissa ja muistuttaa olemassa olostaan tämän tästä. Teräaseet eivät ole minua varten, kuulemma tästä eteenpäin minulta on kielletty  terävien veitsien käyttö.

Tämän päivän työ työt ja kotityöt on tehty. Aurinko lämmittää vielä kivasti tuolla takapihalla, joten taidanpa mennä riippukeinuun ottamaan pienet päiväunet.

Olikohan tämän kesäkauden viimeiset päikkärit riippukeinussa.

Meidän perheen Tallinna

Tallinna on meille ihan jotain muuta, kuin Super Alkon kauttaa kotiin.

Tallinnasta on on pikku hiljaa tullut toinen kotikaupunkini. Kakkoskoti meillä on siellä ollut jo noin neljä vuotta. Tästä syystä en itseäni enää pidäkään turistina ja nykyisin pyrkin välttämään alueita missä turistit pyörivät.

Elokuussa Miia oli lomailemassa koti Suomessa ja samalla vietimme äiti - tytär päivän uudessa Tallinnan kodissamme. Meillä perinteinen kävely- ja dinneriretki tehtiin Telliskiveen.

Telliskiven alueella on säilytetty vanhat teollisuuskiinteistöt, niiden ympärille on  rakennettu erilaisia pop up ja desing putiikkeja sekä ravintoloita. Oma suosikkini täällä on putiikki missä myydään Thaimaalaisia puuesineitä.

Alueella vanhat junanvaunut ovat muuttuneet ravintoloiksi.

Tällä reissulla kävimme syömässä Ravintolassa nimeltä Fhoone. Paikka oli hyvin erilainen ravintola mihin olemme tottuneet. Näytti lähinnä kansakoulun luokkahuoneelta. Kiva ja erilainen sisustus. Ruoka oli hyvää, edullista ja palvelu pelasi. Ruokailimme lounasaikaan ja moni muukin sattui sinne juuri silloin, joten odotusaika oli hieman pitkähkö.

Hintataso on ihan jotain muuta, kuin Tallinan vanhassa kaupungissa.

Paikasta löytyi myös kivoja alkoholittomia juomia. Tässä yksi niistä.

Muuttoja muuton perään

Tästä kaikki alkoi. 

Hometta, hometta ja hometta

Sisäilmamittauskin tehtiin ja tulokset olivat yhtä puhtaat kuin laboratoriossa. Noiden tuloksien jälkeen kuitenkin alkoi uusien toimitilojen etsintä. Onneksi ne löytyivät suhteellisen vaivattomasti ja kivuttomasti, läheltä juna-asemaa minne autottomienkin on helppoa rantautua.

Kesäkuun mapit makasivat muuttolaatikoissa 

ja toimistomme näytti varastolta

Lopulta Malmin toimisto tyhjeni ja oli aika kääntää sivua. Unohtaa menneet ja matkata kohti uutta ja tulevaa. 

Taival kohti Pukinmäkeä alkoi. Reilu kuukausi oli siellä "asustettu", kun eräänä viikonloppuna toimistolla oli kutsumattomia vieraita. Matkaan sieltä lähti läppäreitä ja kännyköitä. Minä en tuota tapahtumaa ollut maanantaiaamun todistamassa, koska edessä oli taas uusi muutto.

Tallinnassa meillä oli pieni koti ja se lähti myyntiin, joten sielläkin piti löytää uusi asunto minne voisi asettua ja siirtää tavarat. 

Uusi koti ja uusi ilme. Ilme on vielä kovin alaston, mutta pikku hiljaa tästäkin kodista saadaan minun näköinen. Eli hiljaa hyvä tulee.

Parin mutkan ja muutoksen kautta saatiin tällä viikolla minun huoneeni kuntoon Pukinmäen toimistolla. Muutamat suunnitelmat pitää vielä toteuttaa ja sen jälkeen kaikki huoneet ja tilat alkavat olla valmiita. Sithän se voisi olla vaikka tuparin paikka.

Loppuko kesä jo?

Mitä ihmettä, elokuuta eletään. Mihin tämä kesä on karannut?

Kesä ja loma taisi jäädä tuonne Thaimaahan

Kaksi viikkoa  Bangkok, Phuket, Phi Phi Island, Krabi ja Pattaya. Matkalta en  etukäteen osannut odottaa juuri mitään.  Ruoka oli hyvää, rakkaat lapset veivät mamaa paikasta toiseen, koin ja näin paljon. Kaikki oli siis täydellistä. Toivotaan, että pääsen tuonne vielä uudelleen, paljon jäi vielä näkemättä.

Tänä vuonna projektini kasvihuone on ollut lähes oman onnensa nojassa tai mieheni riesana, koska kastelu on suuremmissa määrin jäänyt hänelle. Sistuksessakin on tänä vuonna näkynyt miehen kädenjälki.

Suomen kesäpäiviin on mahtunut pari perinteistä prätkäretkeä Helsinki - Porvoo akselille.

Tämän lisäksi kesääni on mahtunut pari muuttoa ja uuden ajan alkua. Niistä seuraavassa blogissani.

Tallinnassa tapahtuu

On aika vaihtaa maisemaa. Viimeisiä öitä vietetään täällä Virukadun kodissa. Eli kohta on tuparit tulossa. Tässä vielä vähän muistoja täältä Virukadulta.

Sinkkuelämää tai laatuaikaa täällä pitkälti olen viettänyt. Miestä en tänne pieneen asuntoon ole montaa kertaa mukaani saanut, koska täällä ei ole autotallia eikä tässä pienessä tilassa pysty mitään tekemään.

Nämä kirahvit ovat uskollisesti pitäneet minulle seuraa.

Monta hauskaa hetkeä täällä on vietetty. 

Kynsiä on viilattu ja skumppaa juotu. Xpert Consult Oü takaa laadun.

Jouluisia tunnelmia 2015 

Tänään sataa niin, että Tallinna tulvii.